Zürich on maailman pankkikeskus, mikä näkyy myös katukuvassa. Komeita mustia S-Mersuja ja Audi A7:ia lipuu pitkin Urianiastrassea, ja pankkiirin näköisiä huoliteltuja ihmisiä kävelee Bahnhofstrassella kalliissa puvuissaan. Voisi kuvitella, että nämä ihmiset eivät joukkoliikennettä käytä – mutta toisin on. Zürichissä joukkoliikenteen käyttö on helppoa, nopeaa ja miellyttävää, minkä vuoksi komeinkin auto jää monilla matkoilla kotiin. Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on 38 %, kun autolla niistä tehdään 30 %. Pyöräilyn osuus on 6 % ja kävelyn osuus 26 %.
Zürichin joukkoliikenteen suunnittelussa fokus on käyttäjissä. Järjestelmä on helppokäyttöinen jopa turistille. Linjakartta on selkeä, pysäkeillä on hyvä sähköinen informaatio, lipun voi ostaa pysäkillä automaatista ja opastusjärjestelmä on metromainen eli yksinkertainen. Joukkoliikenne kattaa koko 400 000 asukkaan kaupungin ja 1,4 miljoonan asukkaan kantonin. Kaupungissa on 14 raitiolinjaa, 23 bussilinjaa, 6 trolleylinjaa ja 3 köysirataa, jotka ovat osa joukkoliikennejärjestelmää. Lisäksi junaliikenne palvelee kaupungin sisäistä liikkumista. Pysäkit ovat keskimäärin 300 metrin välein, joten pitkään ei tarvitse kävellä löytääkseen joukkoliikenteen. Vaikka pysäkkiväli on melko tiheä, silti joukkoliikenteen keskimääräinen nopeus on 20 km/h. Joukkoliikennelinjat ovat mahdollisuuksien mukaan eroteltu muusta liikenteestä, joten raitiovaunujen ja bussien ei tarvitse seisoa autojen kanssa samoissa ruuhkissa.
Vaihtopysäkit ovat laadukkaita.
Kaikki joukkoliikennemuodot on suunniteltu yhdessä. Suunnittelu alkaa valtakunnalliselta tasolta. Ensin suunnitellaan valtakunnallisen liikenteen runkolinjat ja solmupisteiden aikataulut. Sen pohjalta mietitään runkolinjat ja aikataulut kantonin tasolla ja edelleen kaupungin tasolla. Siten järjestelmän eri osat keskustelevat keskenään kaikilla eri tasoilla. Zürichissä kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Subventioaste on 35 %. Markkinaehtoisuutta ei suosita, koska tällöin kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Muun muassa linjaston kattavuus ja aikataulukokonaisuuden suunnittelu kärsii. Zürichissä ei nähdä hyvänä, jos markkinat alkavat kutoa kaupunkia.
Yksi ratkaiseva tekijä joukkoliikenteen sujuvuudessa ovat vaihtopisteiden toteutus, mikä on erityinen vahvuus Zürichin kaupungin sisäisessä liikenteessä. Linjakartassa vaihtopisteet on esitetty samalla logiikalla kuin metrokartassa, joten ne on helppo hahmottaa. Joukkoliikennevälineiden sähköisissä infotauluissa kerrotaan selkeästi vaihtopisteet ja informoidaan, mille linjoille seuraavalla pysäkillä voi vaihtaa. Vaihtopisteiden toteutuksessa on periaatteena varmistaa looginen vaihto linjalta toiselle. Vaihtopysäkillä on usein monta laituria eli ne ovat kuin pieniä matkakeskuksia hyvine informaatiotauluineen. Jos vaihtopysäkki sijaitsee esimerkiksi toisella kadulla, sille on joka tapauksessa visuaalinen näköyhteys ja opastus on järjestetty korkealuokkaisesti. Linjojen aikataulutus on suunniteltu niin, että vaihto sujuvaa. Vaihtopysäkeillä ei yleensä tarvitse odotella seuraavaa välinettä, vaan siihen voi hypätä suoraan. Vaihtopisteillä on usein myös kaupallista toimintaa, kuten kioski. Yhdelle isolle vaihtopysäkille, jossa paikallisjunasta on vaihtoyhteys useaan raitiolinjaan, on rakenteilla tyylikäs kauppakeskus. Kaupan sijoittamisen yksi tarkoitus on lisätä joukkoliikenteen sosiaalista turvallisuutta.
Zürichissä on kuitenkin kehitettävää vaihtoyhteydessä valtakunnallisesta joukkoliikenteestä kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen. Päärautatieasemalla on puutteellinen opastusjärjestelmä. Turistilla menee aikaa jo löytää tie ulos rautatieasemalta. Kun lopulta on onnistunut pääsemään ulkoilmaan, oikean paikallisliikenteen pysäkin löytäminen on vaikeaa. Zürichissä ei ole samanlaista paikallisliikenteen terminaalia kuin esimerkiksi Bernissä, vaan rautatieaseman ympäristössä pysäkit on hajautettu neljään eri paikkaan.
Kulkuneuvoissa vaihtoyhteydet näkee kätevästi infotaululta.
Eri linjat on eroteltu toisistaan värien perusteella.