Väylät

Tässä kappaleessa käsitellään joukkoliikenteen väyläinfrastruktuuria joukkoliikenteen laatua parantavana tekijänä. Väylätyyppi valitaan halutun palvelutason sekä kapasiteetin perusteella. Väylätyypin valinnassa tulee erityisesti keskittyä nykytilan arvioimiseen sekä tulevaisuuden maankäytön ja liikkumisen kysynnän ennustamiseen, jotta jokaiselle alueelle voidaan tarjota optimaalisin palvelu niin kysynnän kuin tarjonnan näkökulmasta.

Sekaliikennekaistat

Sekaliikennekaistoilla joukkoliikenne liikennöi samassa katutilassa muiden kulkumuotojen kanssa. Näin ollen joukkoliikenne on riippuvainen muusta ajoneuvoliikenteestä ja esimerkiksi liikenteen ruuhkautuminen aiheuttaa viivästyksiä aikatauluista sekä epätäsmällisyyttä. Joukkoliikenteen tulisi kulkea sekaliikennekaistoilla ainoastaan matalien asukastiheyksien alueilla, jotta muusta liikenteestä aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Sekaliikennekaistoihin on turvauduttava myös alueilla, missä katutila on hyvin kapea ja katua ei haluta sulkea muulta ajoneuvoliikenteeltä.

Sekaliikennekaistoilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa kaistoilla olevilla pysäkeillä, jolloin pysähtymiselle ei ole erillisistä levikettä. Sekaliikenteessä kulkevalle joukkoliikenteelle voidaan myös osoittaa valoetuuksia sekä välttää liian tiheään rakennettuja liittymiä.

Bussikaistat

Bussikaistoilla bussit kulkevat omalla kaistallaan, mutta kaistat sijaitsevat useimmin vain osalla katuverkosta, jolloin bussilinjat eivät kulje koko matkaa omilla kaistoillaan. Kaistat erotetaan muista kaistoista katumaalauksin. Bussikaistoilla nopeutetaan bussiliikennettä väylillä ja liittymissä, mikä samalla parantaa joukkoliikenteen täsmällisyyttä. Erityisen tärkeitä ne ovat siellä, missä joukkoliikenne muuten jumittuisi ruuhkiin. Bussikaistat parantavat matkustusmukavuutta, sillä bussien kyyti on tasaisempaa, kun pysähdykset ja kiihdytykset vähenevät. Lisäksi erilliset maalatut kaistat tekevät bussiliikenteen reiteistä havaittavampaa. Kaistat toimivat kuin raiteet osoittaessaan bussien kulkusuunnan, mikä osaltaan helpottaa satunnaisia käyttäjiä. Bussikaistat myös parantavat joukkoliikenteen brändiä. Ne kertovat kaupungin panostuksesta joukkoliikenteeseen.

Oma väylä

Omalla väylällään joukkoliikenne on täysin eristetty muusta liikenteestä rakenteellisesti. Tällaisia voivat olla metro, junarata, raitiotie tai bussikatu. Omalla väylällään joukkoliikenteen palvelutaso voi olla huipussaan, koska muu liikenne ei hidasta liikennöintiä, liittymiä on harvakseltaan ja infrastruktuuri on selkeää. Omalla väylällä voidaan ylläpitää myös korkeampaa keskinopeutta. Omaa väylää joukkoliikenteelle on syytä harkita vain runkolinjoilla, missä halutaan ylläpitää parhainta mahdollista joukkoliikenteen palvelutasoa. Kapasiteettitarpeen mukaan on valittava bussikaista tai raiteisiin perustuva ratkaisu.

Joukkoliikennekatu

Joukkoliikennekatu on katutyyppi, jolla kulkevat joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily. Joukkoliikenne voi olla joko raitiotiehen, busseihin tai molempiin perustuvaa. Joukkoliikennekadut ovat yleensä kaupunkien keskeisimpiä ostoskatuja, joilla autoliikenne ja kadunvarsipysäköinti ovat kiellettyjä. Joukkoliikennekadun keskeisin tarkoitus on hyödyntää katutila mahdollisimman tehokkaasti, mahdollistaa suuri välityskyky sekä luoda viihtyisämpää kaupunkitilaa. Erityisesti hiljaisiin kaupunkiraitiovaunuihin perustuva järjestelmä rauhoittaa katutilan ja sen ympäristön, mikä tekee joukkoliikennekadusta houkuttelevan ostos- ja ajanviettoympäristön. Strasbourgissa ydinkeskustan kaikki kadut ovat joukkoliikennekatuja, sillä keskustassa saa liikkua vain raitiotiellä, jalan tai pyörällä. Joukkoliikenne voi kulkea myös omalla kadullaan, joka oikaisee esimerkiksi vesistön tai muun maantieteellisen esteen yli; vastaavasti muu ajoneuvoliikenne joutuu kiertämään pidemmän matkan, mikä luo joukkoliikenteelle kilpailuetua nopeudessa.

Joukkoliikenneinfran asteittainen kehittäminen

Liikkumistarve ei ole aina tarpeeksi suuri perustelemaan korkean palvelutason joukkoliikenteeseen ja sen infrastruktuuriin panostamista välittömästi. Liikkumisen kysyntä voi kuitenkin kasvaa alueiden kehittyessä ajan saatossa. Hollannissa infrastruktuurissa ei ensimmäisenä tarjota maksimaalista palvelutasoa, vaan ensimmäisenä bussiliikennettä tuodaan sekaliikennekaduille ja vasta sitten –askel askeleelta– aletaan rakentaa erillisiä bussikaistoja osalle reitistä. Tämän jälkeen panostuksia voidaan tehdä täysin erilliseen bussiväylään. Lopulta matkustajamäärien sen osoittaessa bussin reitti muutetaan kauttaaltaan raitiotieksi yhdessä lyhyiden vuorovälien ja korkean nopeuden sekä kapasiteetin kanssa. Tätä periaatetta noudatetaan tapauskohtaisesti, mutta infrastruktuuri-investoinneissa voidaan siirtyä myös suoraan pikaraitiotiehen, mikäli maankäytölliset ja liikenteelliset seikat puoltavat päätöstä.

Joukkoliikenneväyläratkaisut.

Liikennevaloetuudet

Joukkoliikenteen liikennevaloetuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa ajoneuvo lähettää sijaintinsa liikennevalolle, joka pyrkii muuttamaan valokiertoaan niin, että päästää pyynnön jättäneen joukkoliikennevälineen pysähtymättä liittymän läpi. Järjestelmällä voidaan saada merkittävää parannusta joukkoliikenteen nopeuteen ja täsmällisyyteen. Järjestelmien tekninen toteutus vaihtelee kaupungeittain, mutta periaate on sama: bussi lähettää signaalin lähestyvään valoliittymään tukeutuen GPS-sijaintiin, katuun asetettuun silmukkaan ja vastinkappaleeseen tai langattomaan signaaliin. Tähän sijaintiin ja arvioituun nopeuteen perustuen valo pyrkii vaihtumaan vihreäksi ennen bussin saapumista. Valoetuuksilla voidaan lyhentää matka-aikoja, pienentää matka-aikavaihteluita, parantaa tieverkon tehokkuutta ja vähentää päästöjä ja pysähdyksiä. Kun joukkoliikennealueet Suomessakin laajenevat, tulee kaupunkiseutujen katuverkon ja tieverkon liikennevaloetuuksien toimia samoin periaattein. Yhteistyötä kuntien ja valtion välillä tarvitaan.

Liikennevaloetuuksien tutkittuja vaikutuksia. (Civitas 2011)

LÄHTEET

BRT i Sverige. (2017). Bus Rapid Transit. Saatavissa: http://brtisverige.nu/stadsmiljoavtalet/

NZ Transport Agency. (2017). Advanced Bus Solution: Final Report. Saatavissa: https://www.nzta.govt.nz/assets/resources/advanced-bus-solution/Advanced-bus-solution-final-report.pdf

Gardner, K., D’Souza, C., Hounsell, N., Shrestha, B. & Bretherton, D. (2009). Review of Bus Priority at Traffic Signals around the World. UITP Bus Committee. Saatavissa: http://content.tfl.gov.uk/interaction-of-buses-and-signals-at-road-crossings.pdf

Civitas. (2011). Bus Priority measures. Civitas Initiative. Saatavissa: http://civitas.eu/content/bus-priority-measures.

ITDP. (2016). The Bus Rapid Standard. Institute for Transportation & Development Policy.