Lippu- ja maksujärjestelmät
- jokaiselle jotakin
Jokaiselle jotakin
Joukkoliikenteen monipuolistuessa ja uusien liikennepalveluiden kytkeytyessä nykyisiin joukkoliikennejärjestelmiin on tarpeen yksinkertaistaa lippu- ja maksujärjestelmää. Joukkoliikenteen uusia vakiokäyttäjiä on mahdollista saada satunnaisista matkustajista, minkä vuoksi lipun ostamisen tulee olla erityisesti heille helppo ja vaivaton kokemus. Lipputuotteiden ja niiden ostamisen pitää olla yksinkertaista.
Lipputuotteita- ja maksujärjestelmiä kehitettäessä on mietittävä eri asiakassegmenttien tarpeita. Suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä on arvo- ja kausilippujen käyttäjiä, ja heille yleisin maksutapa on matkakortti. Matkakortti on nopea ja vaivaton tapa maksaa matkasta, ja monissa case-kaupungeissa kausikorttilaisten ei edes tarvitse leimata matkakorttiaan joukkoliikenteessä. Matkakorttien etu on myös se, että niille voidaan ladata henkilökohtaisia etuisuuksia, kuten opiskelija- ja eläkeläisalennuksia.
Kertalippujen osuus kaikista ostetuista lipuista on pieni monissa case-kaupungeissa, mutta kertalipun merkitys uusien käyttäjien sitouttamisessa on suuri. Tästä johtuen kertalippuja on syytä tarjota mobiililaitteille (QR-koodi tai NFC) sekä mahdollisuuksien mukaan paperisena. Erityisesti turisteille paperiset matkailijaliput tai kertaliput ovat tärkeitä. Lippuautomaatteja kannattaa sijoittaa tärkeimmille satunnaiskäyttäjien käyttämille pysäkeille, kuten matkakeskuksiin, paikallisjoukkoliikenteen hubeihin sekä sairaaloiden, oppilaitosten ja turistikohteiden pysäkeille. Lippuautomaatit ovat helppoja käyttää ja usein varmatoimisia. Mobiililipun lataaminen ensimmäisellä kertaa puolestaan vaatii ennen lipun ostoa ohjelman latauksen sekä maksukortin liittämisen. Turistille myös datayhteyden muodostaminen voi olla haaste. Pysäkeille on vähintään tarpeen sijoittaa selkeät ohjeet mobiililipun lataamiseksi. Mobiililippu on erinomainen tuote, mutta se ei poista täysin perinteisten lippujen tarvetta.
Erilaiset asiakasryhmät kaipaavat erilaisia lipputuotteita, minkä vuoksi tarvitaan muun muassa perhelippuja, seniorilippuja, opiskelijalippuja ja työmatkalippuja. Lisäksi kannattaa pohtia erilaisia maksuvaihtoehtoja, jotta maksaminen on helppoa. NFC- teknologia yleistyy vauhdilla ja jo nyt monissa kaupungeissa (mm. Lontoo ja München) joukkoliikenteen voi maksaa lähimaksuominaisuudella maksukortissa tai vaihtoehtoisesti käyttäen mobiilimaksusovellusta (mm. Android Pay, Apple Pay sekä pankkien ja luottokorttiyritysten maksusovellukset) Tällaiset monipuoliset maksujärjestelmät ovat myös yksi edellytys avorahastusjärjestelmille, joissa maksutapahtuman vaivattomuus on avainasemassa niin asiakkaan kuin joukkoliikenteen tuottajan näkökulmasta.
Monipuolinen maksujärjestelmä ei aiheuta sekavuutta,
jos jokainen maksutapa on yhteensopiva järjestelmän kanssa.
Avorahastus
Avorahastus on palvelutasotekijä - kyse on käytön helppoudesta. Raideliikenteessä kausilippulaiset ovat tottuneet siihen, ettei lippua tarvitse edes kaivaa taskusta, mutta busseissa käyttäjä joutuu kaivamaan lipun esille. Miksei bussilla matkustaminen voisi olla yhtä helppoa kuin raiteilla? Münchenissä tätä seikka on ollut keskeinen perustelu avorahastukselle.
Avorahastus on myös merkittävä liikennettä nopeuttava tekijä, kun matkustajat voidaan vaihtaa kaikkia ovia hyödyntäen – tämä tosin vaatii, että kaluston kaikki ovet ovat sellaisia, että molemmin suuntainen liikenne on käytännöllistä: ovien pitää olla leveitä ja portaattomia. Avorahastukseen sopivat parhaiten siis täysmatalat bussit, jossa kaikilta ovilta on portaaton kulku ulos ja sisään.
Lippujen leimaus etuovella − tai lipun osto kuljettajalta − on aikaa vievää mutta myös kallista. Keskimäärin leimaukseen voi kulua aikaa 5 sekuntia ja välillä jopa 9 sekuntia. Tämä viivästyttää bussiliikennettä ja heikentää palvelutasoa matkustajamäärien kasvaessa. Yhdysvalloissa tämä on selvästi havaittavissa tarkasteltaessa nousevien matkustajien määrää suhteessa keskimääräisiin ajonopeuksiin (oheinen kuva). Matka-aika ja sen vaihtelu pienenevät, kun kyytiin nouseminen ja poistuminen tapahtuvat kaikista ovista.
San Francisco - avorahastuksella nopeutta kaupunkibusseihin
2012 San Francisco Municipal Transportation Agency (SFMTA) otti käyttöön ensimmäisenä Pohjois-Amerikassa mahdollisuuden nousta bussiin kaikista ovista sekä lipputositteisiin perustuvan lippujärjestelmän. Ratkaisut ovat nopeuttaneet ajoaikoja sekä lisänneet täsmällisyyttä merkittävästi. Pysäkkiajat ovat pienentyneet 37 %, ja joukkoliikenne on 42 % täsmällisempää. Keskimääräiset bussien ajonopeudet kasvoivat 2 % siitä huolimatta, että matkustajamäärät nousivat myös 2 %. 54 lipuntarkastajan toiminta on vähentänyt liputta matkustavien määrää yli prosenttiyksiköllä, ja lipuntarkastukseen kuluvat kulut ollaan pystytty kattamaan lipputuloilla.
Avorahastusmallissa matkalipun leimaus tapahtuu joko ajoneuvon kaikilla ovilla tai vaihtoehtoisesti asemalla tai pysäkillä. Haasteena tällaiselle järjestelmälle ovat liputta matkustavat henkilöt sekä tästä aiheutuvat taloudelliset tappiot. Toisaalta parantuneen palvelutason voidaan todeta lisäävän yhdessä muiden joukkoliikenteen parannustoimien myötä joukkoliikenteen käyttäjämääriä, mikä voi johtaa jopa kokonaistuottojen kasvuun. Joissakin kaupungeissa, kuten San Franciscossa, liputta matkustavien osuus on kuitenkin noussut hälyttävästi jopa 9%, minkä myötä joukkoliikenteen järjestäjät ovat joutuneet turvautumaan lipuntarkastajiin. Tämä on kasvattanut joukkoliikenteen järjestämiskustannuksia, mutta nämä kustannukset on voitu hyvittää kasvaneilla lipputuloilla.
Lipputyypit –esimerkkejä tutkimuskaupungeista
Sveitsi, Zürich – yksinkertaista, mutta hintavaa
Zürichissä on käytössä vyöhykepohjainen tariffijärjestelmä. Matkustajat matkustavat vapaasti aikasidonnaisilla lipuilla tai kertalipuilla kaikissa joukkoliikennevälineissä. Arvolippuja ei ole olemassa. Hinta muodostuu vyöhykkeiden määrän mukaisesti. Lippuja voi ostaa lippuautomaateista, asemilta ja infopisteistä. Kulkuneuvoissa ei myydä lippuja. Esitetyt lippuhinnat ovat 1−7 vyöhykkeittäin.
Lipputyyppejä
- Kertaliput 2,70 CHF – 17,20 CHF
- Ryhmälippu (yli 10 henkeä, hinta per persoona) 2,20 CHF – 13,80 CHF
- Päivälippu 5,40CHF – 34,40 CHF
- 9:00 jälkeen päivälippu 26,00 (kaikki vyöhykkeet)
- paljon erikoislippuja, kuten lomaliput
Matkakortit
- vuosikortti 460 CHF – 2226 CHF
- kuukausikortti 50 CHF – 242 CHF
München – valikoimaa liiaksi
Lippujärjestelmä pyrkii palvelemaan kaikkia eri joukkoliikenteen käyttäjiä, jolloin kokonaisuus näyttäytyy sekavana erityisesti satunnaiselle käyttäjälle. Järjestelmää vaikeuttaa aluetariffijärjestelmä, jossa on 4 rinkiä ja matkakortin omistajille 16 rinkiä. MVV:llä on oma 30 sivuinen opaskirjansa lippujärjestelmälle. Vaihtoehtona on käyttää lukuisia erilaisia paperilippuja tai aikakohtaista matkakorttia. Liput toimivat kaikissa Münchenin joukkoliikennevälineissä.
Otos lipputyyppeistä:
- Kertalippu 1,40€ - 11,20€
- Leimalippu (10 leimausta) 13,50€
- Lapsilippu 1,40€
- Päivälippu 6,60€ - 12,80€
- Ryhmälippu 12,60€ - 23,90 €
- CityTourCard
- lukuisia erikois- ja yhdistelmälippuja
IsarCard
- 16 ringin mukaan hinnoiteltu matkakortti
- viikko, kuukausi, vuosi
- 2 rinkiä ja kuukausi: 54,50€
- 7 rinkiä ja kuukausi: 115,10€
Lippu- ja maksujärjestelmät siis monipuolistuvat jatkuvasti ja asiakaslähtöisyyden pitäisi korostua kaikessa toiminnassa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että eri käyttäjille on tarjolla monipuolisia lipputuotteita ja maksutapoja, kunhan ne ovat käyttäjille selkeitä. Joukkoliikennelippuun voi yhdistää erilaisia palveluja ja etuisuuksia, kuten opiskelija-alennus tai tapahtumalippu. Esimerkiksi Turussa on pilotoitu teatterilipun ja joukkoliikennelipun yhdistämistä. Teatterilipulla saa ilmaisen joukkoliikennematkan, jolloin moni taksimatka saattaa korvaantua bussimatkalla. Tällaisilla uusilla innovaatioilla on mahdollista saada myös uusia joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä.
Hollanti - Maanlaajuinen ja yhteinäinen maksujärjestelmä
Hollannissa on käytössä koko maanlaajuinen yhtenäinen maksujärjestelmä, joka perustuu kilometripohjaiseen hinnoitteluun ja tähän linkitettyyn maksukorttiin. OV Chipkaart on maksukortti, jolle voi ladata arvoa ja maksaa kaikissa Hollannin joukkoliikennevälineissä. Korttia voi myös käyttää pyörävuokrauspalveluissa ja muissa integroiduissa liikennepalveluissa tapauskohtaisesti. Kortin lisäksi tarjolla on monia perinteisiä lipputyyppejä, joita voi ostaa päärautatieasemalta tai kuljettajilta. Niiden hinnat määräytyvät matkustuspituuden mukaan.
Hollannin joukkoliikenne on siitä poikkeuksellinen, että matkakortti tulee leimata sekä kulkuneuvoon noustessa, että poistuessa, riippumatta kulkuneuvosta. Kaupunkibusseissa leimaus tapahtuu kulkuneuvossa, mutta raideliikenteessä leimaus voi tapahtua myös asemalla. Tämä leimaustapa mahdollistaa kilometripohjaisen hinnoittelun: leimattaessa kortilta veloitetaan 0,89 € perusmaksu, jonka jälkeen kilometripohjainen hinta on keskimäärin n. 15 snt kilometriltä. Matkustajan leimatessa matkakorttinsa poistuessa järjestelmä laskee kuljetun matkan kulkuneuvon sijainnin perusteella ja veloittaa summan automaattisesti matkakortilta. Poisleimaamiseen kannustetaan veloittamalla leimaamatta jättäneiden kortilta n. 4 € suuruinen summa.
Kilometripohjainen hinnoittelu mahdollistaa kattavan matkustajadatan keräämisen, sillä matkustajan matka tiedetään lähtöpysäkiltä poistumispysäkille. Perinteisesti bussileimaus on tapahtunut vain kulkuneuvoon noustaessa, jolloin poistumispisteestä ei saada tietoa. Hollannin järjestelmä tekee helpommaksi myös tuottojen jakamisen eri liikenteentarjoajien välillä, sillä operointialueiden tuottoja on huomattavasti helpompi seurata.
LÄHTEET
National Association of City Transportation Officials. (2017). Better Boarding, Better Busses: Streamlining Boarding & Fares. NACTO. Practitioners' paper #1 february 2017.
Transport for London. (2017). Fares and Payments. Saatavissa: https://tfl.gov.uk/fares-and-payments/