Terminaalit ja pysäkit

Asemat ympäröivine toimintoineen ovat kaupungeille merkittäviä kohteita kaupungin kehittämistä ja kasvua tarkasteltaessa. Monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Utrechtissa, asemanseudut ovat yksityisten ja julkisten investointien pääkohteita ja niiden kehittämiseen on yhteinen tahtotila. Myös Suomessa on havaittavissa selvä asemanseutujen kehittämishalu mm. Pasilan aseman sekä Porin ja Tampereen uusien matkakeskusten massiivisten rakennushankkeiden myötä.

Asemanläheisyyspolitiikka luo edellytyksiä asemaympäristöjen kehitykselle sekä hyvien kaupunkitilojen suunnittelulle. Keskeisenä tekijänä on tunnistettu integroitu kehittäminen ja asemanseutujen strateginen merkitys: asemat eivät ole pelkästään liikenteellisiä toimintoja sisältäviä halleja, vaan asemilla ja niiden ympäristöillä on vahva liityntä laajempaan kaupunkikehittämiseen. Yksi tärkeä tekijä on turvallisuus, joiden edistämiseen asemilla on syytä keskittyä, jotta asemien ympäristö ei houkuttele rikollisuuteen ja vandalismiin. Asemilla on suuria määriä ihmisiä eri syistä, usein ympäri vuorokauden, mikä toisaalta lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuudentunnetta. Asemasuunnittelussa tärkeää onkin keskittyä luomaan avoimia tiloja ja välttää ”pimeitä nurkkia”. Tämä helpottaa myös aseman toimintojen hahmottamista.

Miten tulevaisuus huomioidaan?

Liikkumisen muutos aiheuttaa isoja kysymyksiä matkakeskusten suunnittelulle. Toisaalta on asemat suunniteltava palvelemaan nykypäivän tarpeita, toisaalta on osattava nähdä epäselvään tulevaisuuteen. Pysyvyyttä asemille tuo se tosiasia, että suurien ihmisvolyymien liikuttamiselle on jatkossakin tarve ja raiteisiin sitoutuneena liikenteen solmukohtana asemat pysyvät merkittävinä paikkoina. Iso kysymys on, miten terminaalien suunnittelussa voidaan sopeutua odottamattomiin muutoksiin sekä löytää uusia joustavuuden malleja, jotka ottavat paremmin huomioon muun muassa uudet liikkumispalvelut. Joitakin avaintekijöitä voidaan tiedostaa:

Terminaalit ovat tulevaisuuden monipalvelukeskittymiä.

Liityntä pitkämatkaisesta liikenteestä paikallisliikenteeseen

Asemilla kokonaisvaltaiset joukkoliikennepalvelut ovat keskiössä. Ihmisten tulee saada tietää asemalle saapuessaan millä kulkumuodolla matkaa on mahdollisuus jatkaa, milloin, millä hinnalla ja miten. Matkustajainformaatiolla ja selkeällä asemasuunnittelulla on tässä keskeinen rooli. Asemilla valtakunnallinen liikenne kohtaa paikallisliikenteen, joten suurten massojen liikuttelemisessa ensiarvoisen tärkeää on kytkeä nämä toisiinsa asiakkaan kannalta selkeällä tavalla. Tähän kytkentään voidaan esittää kolme erilaista periaatetta hankkeen case-kaupunkien ratkaisuihin perustuen.

1. Integroitu laiturimalli
2. Paikallisliikenteen hubi terminaalin välittömässä läheisyydessä
3. Paikallisliikenteen hubi joukkoliikenneyhteyden päässä terminaalista

Integroidussa laiturimallissa paikallisliikenne kytketään saumattomasti osaksi joukkoliikenneterminaalia niin, että myös paikallisliikenteen bussit ja raitiovaunut hyödyntävät samanlaista laituri-infraa junaliikenteen kanssa. Yhtenäisen laiturisuunnittelun myötä kulkumuodolla ei ole väliä, vaan kulkumuodot toimivat vain sulavan liikkumisen instrumentteina. Yhtenevä ilme helpottaa erityisesti uusien joukkoliikenteen käyttäjien orientoitumista. Case-kaupungeista Utrechtissa tämä toteutus on esimerkillinen uudessa Utrecht Centraal -joukkoliikenneterminaalissa.

Toisessa mallissa paikallisliikenteen keskittymä sijoitetaan pitkämatkaisen joukkoliikenneterminaalin välittömään läheisyyteen. Paikallisliikenteen hub on selkeästi havaittavissa, kun astuu ulos pitkämatkaisen liikenteen terminaalista. Bernin rautatieaseman läheisyydessä on tyylikäs paikallisliikenteen terminaali, jonne on helppo löytää päärautatieasemalta. Tosin opastus aseman sisällä on silti tarpeellinen, jotta turistit löytävät oikeasta ovesta ulos. Jos paikallisliikenteen hubia ei ole mahdollista sijoittaa rautatieaseman välittömään läheisyyteen, opastuksen merkitys asemalta hubiin korostuu.

Kolmas tapa yhdistää paikallisliikenne pitkän matkan liikenteeseen on kytkeä näiden kahden solmupisteet toisiinsa korkean kapasiteetin runkolinjalla. Strasbourgissa tämä tehdään raitiotiellä, joka liikennöi 1,5 km matkan päärautatieasemalta kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevalle paikallisliikenteen hubille. Raitiotie kulkee maan alla aseman ali, ja opastus pysäkille on korkealuokkainen ja pääsy esteetön. Myös Karlstadissa ja Troyesissa hub sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemalta. Yhteydet molemmissa kaupungeissa ovat vielä puutteelliset, mutta suunnitelmissa on yhdistää nämä paikallisliikenteen linjalla.

Kaikissa tapauksissa paikallisliikenteen informaatio olisi hyvä keskittää yhteen pisteeseen pitkämatkaisen terminaalin sisällä. Informaatiopisteen tulee olla helposti havaittava ja sijainnin täytyy olla looginen erityisesti satunnaiskäyttäjille. Lisäksi tarvitaan selkä opastus infopisteelle aseman sisällä. Piste voi olla miehitetty tai miehittämätön, kun vain varmistetaan, että terminaaliin saapuva matkustaja saa nopeasti kaiken tarvitsemansa tiedon jatkovaihtoehdoista. Infopisteen lisäksi opastus paikallisliikenteeseen on hyvä olla yhtenäistä myös jokaiselta laiturilta. 

Varmista katkeamaton opastus ja sujuvat vaihdot.

Case Utrecht

Utrecht on keskeisen sijaintinsa vuoksi Hollannin rautatieliikenteen tärkein solmukohta. Aseman päivittäiset matkustajamäärät ovat lähes 300 000, ja niiden odotetaan kasvavan yli 10 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaupungin asukasmäärälle arvioidaan myös voimakasta kasvua. Vuoteen 2040 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan 450 000:een nykyisestä 330 000:sta. Kasvuennusteet ovat pakottaneet laajentamaan nykyistä asemaa. Hollannin suurin rakennusprojekti aloitettiin 2008, ja vuonna 2017 valmistui uusi asemarakennus. Ympäröivää aluetta rakennetaan vielä vuosikymmen.

Utrecht Centraal on malliesimerkki tehokkaasta liikennemuotojen yhdistelystä

Uuden matkakeskuksen kehittämisessä on ollut fokuksena liityntä ja kauppa. Liityntään paikalliseen joukkoliikenteeseen on panostettu voimakkaasti. Yhteys on tarjolla runkobussilinjoihin, raitiovaunuun ja kaupunkibusseihin. Lisäksi aseman yhteyteen rakennetaan yli 22 000 pyöräpysäköintipaikkaa. Kaikkiin liityntäliikennevaihtoehtoihin on asemalaitureilta esteetön kulku. Uusi raitiotielinja tulee kulkemaan tunnelista juna-aseman läpi, minkä myötä raitiotielle on lyhyt matka junalaitureilta. Bussilinjat lähtevät junien vierestä omilta laitureiltaan, jotka vastaavat ulkonäöltään junalaitureita. Se korostaa yhtenäistä järjestelmää ja poistaa hierarkiaa eri kulkutapojen väliltä. Omilla kaistoillaan kulkevilla runkobussilinjoilla vuoroväli on vain 3 minuuttia, mikä lieventää laitureiden ruuhkautumista.

Bussilinjat lähtevät junien vierestä omilta laitureiltaan, jotka vastaavat ulkonäöltään junalaitureita. Se korostaa yhtenäistä järjestelmää ja poistaa hierarkiaa eri kulkutapojen väliltä. Omilla kaistoillaan kulkevilla runkobussilinjoilla vuoroväli on vain 3 minuuttia, mikä lieventää laitureiden ruuhkautumista.

Matkakeskuksen yhteydessä on vanha ostoskeskus, joka on kokenut voimakkaan kasvojenkohotuksen osana prosessia. Matkakeskuksen kehityksessä on sekä julkista että yksityistä rahaa, ja yksityisestä rahasta valtaosa on tullut ostoskeskuksen omistajalta. Vanhasta kaupungista tulevat asiakkaat kulkevat ostoskeskuksen läpi saapuessaan joukkoliikenneterminaaliin.

Bussien laiturit ovat kuin junalaitureita.

Utrecht Centraal on laajalla yhteistyöllä suunniteltu kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota vaivaton matkustajakokemus asiakkailleen ja samalla sujuvoittaa koko keskeisen Hollannin liikennettä. Aseman suunnittelu on integroitu tehokkaasti myös ympäröivään maankäyttöön, ja sen strateginen kaupunkikehityksellinen merkitys on ymmärretty. Aseman ympäristöön rakennetaan useita autopaikattomia virastotiloja, palveluita sekä asuintiloja. Ympäristön viihtyisyyteen panostetaan myös huomattavasti käyttämällä korkealaatuisia materiaaleja, rakentamalla viihtyisiä oleskelutiloja sekä hyödyntämällä taidetta ympäristön piristämiseen.

Matkakeskukset kehittyvät kaupan ja palveluiden imussa. Investoinnit synnyttävät uusia investointeja ja suuret ihmismäärät houkuttelevat uusia yrittäjiä matkakeskuksiin. Matkustajan liikenteellisiä tarpeita ei saa kuitenkaan unohtaa, sillä matkakeskuksien tärkein tarkoitus on palveluista riippumatta täyttää matkustajien liikenteelliset tarpeet. 

Vaihtoterminaalit

Vaihtoterminaalit ovat ratkaisu isompien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisessä. Vaihtoterminaalissa syöttölinjat kohtaavat keskustaan jatkavat runkolinjat, jolloin kaikkien linjojen ei tarvitse mennä keskustaan asti.

Vaihtoterminaalien suunnittelussa pätevät samat periaatteet kuin matkakeskusten suunnittelussa. Niiden tulee olla ihmisille suunniteltuja paikkoja, joissa monet toiminnot voivat yhdistyä. Vaihtoterminaalit voidaan nähdä pieninä matkakeskuksina keskustojen ulkopuolella ja aluekeskuksissa, joissa liitytään eri kulkumuodoista kaupunkiraideliikenteeseen tai BRT:hen. Erityisinä painopisteinä suunnittelussa ovat vaihtojen sujuvuus ja helppous, joihin vaikuttavat mm. minimoitu odotusaika, lyhyet kävelymatkat, hyvä informaatio ja esteetön kulku.

Vaihtoterminaalien sijoittaminen on haasteellista olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön, koska tilavaatimus on melko iso. Yksi vaihtoehto on pyrkiä sijoittamaan terminaalit alueellisten kauppakeskusten yhteyteen, jolloin kauppa ja joukkoliikenne hyötyvät. Kauppakeskusten pysäköintitiloja voidaan myös käyttää liityntäpysäköintiin, mikä on hyvä ottaa huomioon vaihtoterminaaleja suunniteltaessa. Pysäköintipaikkojen yhteiskäyttö parantaa pysäköintitilojen käyttöastetta.

Hyviä vaihtoterminaaleja tai –pisteitä on mm. Zürichissa, Bernissä ja Göteborgissa. Vaihto linjoilta toiselle on tehty helpoksi, selkeäksi ja nopeaksi. Lisäksi Sveitsin kaupungeissa on joukkoliikennevälineissä hyvä informaatio vaihtopysäkeistä ja niiden liityntälinjoista.

Pysäkit

Joukkoliikennepysäkeillä on keskeinen merkitys joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta. Pysäkki toimii suuremman aseman tavoin liikenteen solmupisteenä. Pysäkille tullaan joko toisella joukkoliikennevälineellä, kävellen, pyörällä tai autolla. Pysäkin varustelu riippuu sen käyttötarkoituksesta, käyttäjämääristä sekä sijainnista. Olennaista on tarkoituksenmukainen informaatio, esteettömyys, turvallinen liityntäpysäköinti, lyhyet kävelymatkat pysäköinnistä, säältä suojautuminen, istumismahdollisuudet, siisteys sekä turvallisuus. Lisäksi lipunoston tulee olla helppoa erityisesti tärkeimmillä satunnaisten matkustajien käyttämillä pysäkeillä, joita ovat mm. matkakeskukset, terminaalit, sairaalat, oppilaitokset ja tärkeimmät yritysalueet.

Erityisesti runkolinjoilla on syytä panostaa korkeatasoisiin pysäkkeihin. Hyvä lähtökohta suunnittelulle on ottaa mallia pitkämatkaisesta liikenteestä. Rautatieasemien laiturit ovat käyttäjäystävällisiä mm. esteettömyyden, informaation, säältä suojautumisen ja istumismahdollisuuksien osalta. Samaa ideologiaa kannattaa tuoda paikallisliikenteeseen, jolloin pysäkit viestivät sen korkeasta tasosta. (Kuva: Strasbourg)

Pysäkkien nimeäminen kannattaa tehdä kohteiden eikä esimerkiksi katujen mukaan. Satunnaisen käyttäjän on helpompi osata jäädä pois esimerkiksi Teatterin tai Ammattikorkeakoulun pysäkillä kuin jonkin kadun pysäkillä.  Saman risteysalueen pysäkit on puolestaan hyvä nimetä saman kaavan mukaisesti, jotta suuremmat, useamman pysäkin solmukohdat ovat yksi tunnistettava kokonaisuus. Monet erinimiset pysäkit vaikeuttavat vaihtopysäkkien hahmottamista. Pysäkkien nimeäminen havainnollisesti helpottaa myös linjakartan lukemista, koska merkittävimmät kohteet näkyvät kartalla pysäkkien nimissä. Pysäkkien nimeäminen kohteiden mukaan voi myös toimia markkinointina kyseisille kohteille, jolloin mahdolliset sponsorointisopimukset joukkoliikenteen järjestäjän ja mainostettavan yrityksen välillä voivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja. Tämä avaa uusia public-private -yhteistyömahdollisuuksia. Digitalisoituvassa maailmassa myös pysäkkien ID ja tietokannan kytkeminen aikataulutietoihin on keskeistä, jotta erilaiset reitti- ja aikataulusovellukset ovat mahdollisia.

Laadukas joukkoliikennepysäkki

• Matkustajainformaatio: reaaliaikainen aikataulunäyttö, linjakartta, aikataulut sekä tieto vaihtoyhteyksistä; myös läheisten pysäkkien vaihtoyhteyksistä. Ääni-informaatio tarvittaessa näkövammaisille.
• Helppo ja selkeä lipunosto sekä lippuinformaatio
• Sateelta ja tuulelta suojaava, hyvin valaistu katos
• Liityntäpysäköintimahdollisuus pyörille
• Korkeus esteetön matalalattiaisille busseille ja raitiovaunulle
• Esteetön kulku: loiva ramppi
• Istumapaikkoja
• Roska-astia

Sekä pysäkki- että asemasuunnittelussa on tärkeää, että kaavoittajilla olisi osaaminen pysäkki-infrastruktuurin vaatimuksista ja ymmärrys pysäkkien maankäytöllisistä vaikutuksista. Yhteistyö kaavoituksen, liikennesuunnittelun, katusuunnittelun sekä katurakentamisen välillä tulisi olla saumatonta. Myös hyvät kävely- ja pyöräilyreitit pysäkin ympäristö pysäkille ovat tärkeitä ja niihin tulee kiinnittää huomiota kaikkien osapuolien toimesta.

Pysäkkiratkaisuja tutkimuskaupungeista

Älyä pysäkkiin

Tulevaisuudessa myös tavallisten pysäkkien äly tulee lisääntymään. Pysäkit ovat älykkäitä sadesuojia, jotka voivat saada osan energiastaan auringosta. Pysäkkien varusteluun voi sisältyä langaton verkko, puhelimien latausmahdollisuus, reaaliaikainen ja digitaalinen aikataulutietonäyttö, digitaalinen turisti-informaatio sekä suuri näyttö digitaalisille mainoksille ja tiedotteille. Muun muassa Karlstadissa tällainen pysäkki ollaan ottamassa käyttöön.

Karlstad älypysäkki.

Vallankumous pysäkkien suunnitteluun: askeettisesta älykkääseen.