Valtion rooli julkisen
liikenteen edistämisessä
RANSKA
Ranskassa on noin 350 paikallista viranomaista (autorites organisatrices de la mobilite, AOM), jotka ovat vastuussa liikenteen ja liikkumisen järjestämisestä alueellaan. Usein AOM-rooli on alue- tai kaupunkihallinnolla, ja niiden talous muodostuu yleisistä alue- ja kaupunkituloista, kuten veroista, palvelutuotoista sekä kuntien budjettiosuuksista. Tärkeä merkitys on ”versement transport” –verolla, joka on kaupunkijoukkoliikenteen päätulonlähde Ranskassa. Vuosittain AOM:t saavat yhteensä 8 mrd € liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Veroa joutuvat maksamaan kaikki yli 11 työntekijän yritykset palkkakustannusten mukaan. Sen keräämisestä on kiistelty viime vuosina yritysten verohelpotusten ohessa.
AOM:ien vastuulla on joukkoliikenteen järjestäminen alueellaan sekä kestävien liikennejärjestelmäsuunnitelmien (PDU) laatiminen yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Lisäksi AOM vastaa liikkumisen ohjauksesta, informaatiopalveluiden järjestämisestä ja liikenteellisten toimenpiteiden seurannasta. Se voi myös tarjota erilaisia liikkumispalveluita ja vaikuttaa citylogistiikkaan. Kun alueen asukasluku ylittää 250 000 asukasta, AOM hoitaa liikenteen, katuverkon ja maankäytön suunnittelun, mikä parantaa kaupunkien ja sitä ympäröivien alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Samanlainen malli on kehittymässä myös pienemmille alueille.
AOM voi valita, järjestääkö se itse joukkoliikenteen vai kilpailuttaako osittain tai kokonaan yksityisille operaattoreille. Vuonna 2013 joukkoliikenteestä 13% oli AOM:n liikennöintiä ja 87% yksityistä sopimuksen alaista liikennöintiä.
Ranska on jakaantunut 22 alueeseen, jotka ovat vastuussa raideliikenteen organisoinnista ja rahoituksesta alueellaan. Alueet muodostavat itsenäisen paikallishallinnon tason, joka on riippumaton kunnista ja valtiosta.
Vaikka valtiolla ei ole suoraa vaikutusta kaupunkien joukkoliikenteen suunnitteluun, on se keskeinen kumppani paikallisille toimijoille. Valtiolla on seuraavat roolit:
- Lainsäätäjä
- Valtio säätää lakeja, jotka edistävät kestävää liikkumista. Työnantajien esimerkiksi tulee hyvittää 50 % työntekijöiden työmatkoihin käytetyistä joukkoliikenteen tai pyörävuokrauksen kustannuksista
- Osallinen liikennesuunnittelussa
- Valtion paikallishallintoa kuullaan PDU-päätöksentekoprosessin aikana
- Sitoutuminen Pariisin alueelliseen joukkoliikenteeseen
- Valtio on suoraan osallinen Grand Paris Express –projektissa, jonka tarkoitus on uudistaa joukkoliikenteen verkosto. Suunnitelmissa on 4 uutta automaattimetrolinjaa ja olemassa olevien linjojen jatko. Tavoitteena on laajentaa metroverkkoa 200 km sekä rakentaa 68 uutta asemaa. Valtiojohtoinen yritys vetää hanketta Pariisin alueellisen liikenneviranomaisen suostumuksella. Uuden verkon kehittämiskustannukset ovat 28−35 miljardia euroa.
- Asiantuntija
Nostot Ranskan mallista
- Tasapaino julkisen ja yksityisen sektorin välillä: vahva paikallinen johto, mutta julkinen sektori ei tee kaikkea itse.
- Yhdistelmä valtiollisia tavoitteita ja paikallisen joukkoliikenteen hallintoa
- Julkinen liikenne on kaupunkialueiden hallinnon peruskiviä
- Julkisen liikenteen infrastruktuurista integroituihin ja kestäviin liikkumismalleihin sekä lisääntyneisiin kaupunkialueiden vastuisiin
- Neuvottelukulttuuri, jossa sidosryhmät laativat kaupunki- ja aluestrategiat
- Valtion historiallinen rooli: lainsäätäjä ja kannustimien tarjoaja
RUOTSI
Suurin osa Ruotsin 21 maakunnasta ja alueesta on vastuussa joukkoliikenteen suunnittelusta. Vastuun siirtäminen kunnilta alueille on tapahtunut 1980-luvulla, kun asuinalueet ovat laajentuneet. Vaikka liikennesuunnittelun vastuu on alueilla ja maankäytön suunnitteluvastuu kunnilla, toimii niiden yhteistyö hyvin. Alueiden tulee asettaa viranomainen suunnittelemaan joukkoliikennettä. Ruotsissa on kuitenkin yleinen sopimus, että alueiden ei tulisi järjestää joukkoliikennettä vaan ostaa se. Näin ollen alueet kilpailuttavat liikenteen operoinnin yhdelle tai usealle operaattorille.
Vuonna 2012 säädettiin uusi joukkoliikennelaki, minkä jälkeen jokainen alue on voinut vapauttaa joukkoliikennemarkkinat täysin yksityiselle kilpailulle. Käytännössä kilpailua ei ole syntynyt, sillä alueet ovat halunneet itse vastata joukkoliikenteestä. Toiseksi linjat eivät ole tarpeeksi kannattavia yksityisille operaattoreille johtuen Ruotsin alueiden vähäisestä asukasmäärästä.
Joukkoliikenteen rahoittaminen on suuri haaste alueille, sillä tasapainoilua pitää tehdä terveydenhuollon ja liikenteen rahoituksen välillä. Tämä haaste on johtanut liikennepoliittiseen muutokseen: ”Joukkoliikennettä kaikille” -ajattelusta on siirrytty ”Tehokasta joukkoliikennettä monille” –ajatteluun.
Perinteisesti Ruotsin valtiolla ei ole virallista roolia paikallisessa joukkoliikenteen suunnittelussa. Valtio kuitenkin edistää joukkoliikennemyönteistä politiikkaa tukemalla paikallisia viranomaisia, jotka edistävät valtion tavoitteita.
Nostot Ruotsin mallista
- Vahvat aluehallinnot hallinnoivat joukkoliikennettä strategisella alueellisella tasolla
- Maankäytön ja liikenteen suunnittelun koordinointi on onnistunut, vaikka vastuut ovat jakaantuneet eri lailla kaupungeille ja aluehallinnolle
- Innovaatioita ratkaista rahoitushaaste ja tiivistää sidosryhmien yhteistyötä
- Kokeiluja yksityisen sektorin roolista alueellisessa liikenteessä
- Valtion ja alueviranomaisten neuvoteltu suunnittelu
ISO-BRITANNIA
Kaupunkijoukkoliikenteen julkinen hallinta on hyvin pirstaloitunutta ja rajoitettua Iso-Britanniassa. Vastuunjako vaihtelee kaupungeittain. Julkista liikennettä, metropolien hallintoa ja paikallista rahoitusta koskevat uudistukset ovat kuitenkin muuttaneet pelisääntöjä viimeisen vuosikymmenen aikana. Historiallisesti vastuun liikennesuunnittelusta ovat ottaneet:
- metropolien kaupunginosat (lisäksi metropolialueilla on laajaa yhteistyötä)
- maakuntaneuvostot metropoleja pienemmillä alueilla
- yhteisviranomaiset
- the Greater London Authority
Iso-Britanniaan on muodostettu viime aikoina yhdistettyjä viranomaisia, jotka toimivat integroiduissa metropolihallinnoissa perinteisten hallinnollisten rajojen yli. Nämä viranomaiset ottavat yleensä liikennesuunnittelun vastuulleen. ”Local transport authority” (LTA) on nimitys, joka annetaan liikenteestä vastaavalle taholle. Vuonna 2008 perustettiin Integrated transport authorities (ITA) ja Passenger transport executive (PTE). ITA toimii alueensa liikennesuunnitteluviranomaisena ja on vastuussa liikenteen sosiaalisesta ulottuvuudesta rahoittamalla ja tarjoamalla yhteiskunnallisesti tarpeellisia reittejä sekä rahoittamalla tiettyjä lipputyyppejä. Se myös investoi uusiin tiloihin, kuten juna- ja bussiasemiin sekä hallinnoi bussipysäkkejä. Lisäksi ITA määrittää paikallisten raidepalveluihin hinnat ja aikataulut.
Vuonna 1985 Iso-Britannian bussiliikenne yksityistettiin, mikä rajoitti paikallisten joukkoliikennetoimijoiden määräysvaltaa hinnoitteluun, aikatauluihin ja reitteihin. Lisäksi toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa linjastosuunnitteluun ja koko joukkoliikennejärjestelmään vähenivät.
Valtion rooli julkisen liikenteen edistämisessä
Suunnittelija
- Valtio asettaa ehdot paikallishallinnon arkkitehtuurille ja tarjoaa yhteistyötyökaluja paikallisviranomaisille, ja voi myös poistaa näitä tarvittaessa. Tämä mahdollistaa uusien toimintamallien nopean kokeilun. Toisaalta se saattaa vaikeuttaa paikallisviranomaisten hallinnon vakautumista.
Budjetoija
- Valtio siirtää varoja paikallishallinnoille riippuen paikallisten strategioiden täytäntöönpanosta
- Valtio on tukenut paikallishallintoja pormestarillisten hallintojen muodostamisessa
Rahoittaja
- Perinteisesti paikallishallintojen toimet liikenteeseen liittyen ovat olleet riippuvaisia valtionrahoituksesta. Valtiolla erilaisia liikenneaiheisia varoja yksityisille toimijoille tai paikallisviranomaisille: paikallinen kestävän kehityksen rahasto, kuoppien korjausrahasto, parempi bussialueiden rahasto, paikallisen kestävän liikenteen pääomarahoitus, pääoma ja tulorahoitus jne.
- Nykyään paikallishallintoja kannustetaan strategiseen lähestymistapaan kaupunkikehityksessä, ja niille annetaan itsenäiset taloudelliset keinot tämän toteuttamiseksi erityisesti liikevoittojen hajauttamisen kautta.
Lontoon erikoistapaus
- Valtion ja Transport for Londonin välinen monivuotinen liikennerahoitussopimus sisälsi 12 mrd. puntaa edeltävän pormestarin 4-vuotiskauden aikana, ja neuvottelut rahoituksesta pohjautuivat pormestarin liikennestrategiaan.
- Valtio osallistuu strategisiin hankkeisiin, kuten North-South Crossrailin rahoitukseen. Valtio on mukana myös ruuhkamaksujen hallinnassa. Vahva taloudellinen ja institutionaalinen vaikutus Suur-Lontoon alueella antaa sille neuvotteluvoimaa.
Liikennestrategiaan vaikuttaja
- Paikallisten liikenneviranomaisten täytyy liikenneasetus 2000:n mukaan suunnitella paikallisliikenteen liikennesuunnitelma. Sen sisältö on jo määritelty laissa:
- valtiolliset prioriteetit täytyy sisällyttää suunnitelman yleisiin periaatteisiin
- suunnitelman teon tulee sisältää tietyt sidosryhmät
- strategia ja toteutussuunnitelma tarvitaan
Mutta suunnitelma ei kuitenkaan riipu valtiollisesta suorituskykyrahoituksesta
- Suur-Lontoon tapauksessa valtio voi vaatia pormestaria muuttamaan liikennestrategiaansa, jos se ei ole linjassa valtiollisten tavoitteiden kanssa ja sillä on negatiivisia vaikutuksia Suur-Lontoon ulkopuolella.
Nostot Iso-Britannian mallista
- Pitkäaikainen kokemus yksityistämisestä
- Räätälöity pääkaupunkiseudun hallinto, joka organisoi seudun joukkoliikennettä ja edistää strategista kehitystä hallinnollisten rajojen yli
- Transport for Londonin hallintomalli levittäytymässä myös muille kaupunkialueille
- Liikevoiton monipuoliset käyttötarkoitukset liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseksi ja taloudellisen autonomian lisäämiseksi
- Valtion keskeinen rooli päätöksentekijänä ja paikallisten hallintomallien arkkitehtina
LÄHTEET
Julkaisut
Groupement des Autorités Responsables de Transport – L’année 2013 des transports urbains – September 2015
Cerema/Certu –30 years of sustainable urban mobility plans (PDU) in France, April 2013
Comité des finances locales – Bilan de la répartition de la DGF au titre de l’année 2014, séance du 16 juillet 2014 - 2014
Association des Maires de France – Bilan de la répartition de la dotation globale de fonctionnement 2017 – July 2017
Sénat – Rapport d’information fait au nom de l’Observatoire de la décentralisation sur le bilan et les perspectives de l’intercommunalité à fiscalité propre – 2006
Assemblée Nationale – Rapport d’information sur la seconde mission de suivi de la mise en application de la loi n° 2010-597 du 3 juin 2010 relative au Grand Paris – December 2014
Assemblée des Communautés de France, INET – Analyse de l’enquête « ingénierie » auprès des communautés de France – June 2014
Local Government Association - Combined Authorities: A plain English guide – June 2016
Wilcox, Nohrovà, Bidgood - Delivering change: Making transport work for cities - May 2014
Local Government Association - Get in on the Act: Bus Services Act 2017 – June 2017
Sandford, Everett, Bartlett – House of Commons Library, Briefing Papers: Local Government Finance Bill: 2016-2017 – January 2017
Campaign for Better Transport – Making Transport Local: Devolution of Transport in England outside London – October 2014
HM Treasury – Investing in Britain’s Future – June 2013
Sandford – House of Commons Library, Briefing Papers: the Greater London Authority – January 2017
Butcher – House of Commons Library, Briefing Papers: Local Road Charges – December 2016
Ward – House of Commons Library, Briefing Papers: Enterprise Zones – March 2016
Butcher – House of Commons Library, Briefing Papers: Crossrail 1 & 2 – April 2017
UK Government, Department for Transport – Guidance on Local Transport Plans – July 2009
Verkkosivut
Groupement des Autorités Responsables de Transport – Répartition de la compétence transport entre collectivités territoriales – consulted on 21.06.2017:
Code général des collectivités territoriales:
https://www.legifrance.gouv.fr/affichCode.do?cidTexte=LEGITEXT000006070633
Code des transports:
https://www.legifrance.gouv.fr/affichCode.do?cidTexte=LEGITEXT000023086525
Code du travail:
https://www.legifrance.gouv.fr/affichCode.do?cidTexte=LEGITEXT000006072050
Code de l’environnement:
https://www.legifrance.gouv.fr/affichCode.do?cidTexte=LEGITEXT000006074220
La Gazette des Communes – Le CFL valide la répartition de la DGF 2017 – 14.02.2017:
http://www.lagazettedescommunes.com/489774/le-cfl-valide-la-repartition-de-la-dgf-2017/
Ministère de la Transition écologique et solidaire – Transport urbain: appels à projets de transports collectifs en site propre (TCSP) – juillet 2017 – consulted on 12.09.2017:
Commissariat général à l’égalité des territoires – Dossier : les contrats de plan Etat-Région – consulted on 12.09.2017:
http://www.cget.gouv.fr/dossiers/contrats-de-plan-etat-region
Société du Grand Paris – Le Grand Paris Express en résumé – consulted on 14.09.2017:
https://www.societedugrandparis.fr/gpe/le-grand-paris-express-en-resume
Loi n° 2010-597 du 3 juin 2010 relative au Grand Paris, after 2014 amendment:
https://www.legifrance.gouv.fr/affichTexte.do?cidTexte=JORFTEXT000022308227&dateTexte=20171018
JLL – Grand Paris Express – consulted on 20.06.2017:
http://www.grand-paris.jll.fr/fr/projet-grand-paris/grand-paris-express/
La Tribune - "Le coût du Grand Paris Express se situera entre 28 et 35 milliards d'euros" Philippe Yvin – 06.10.2017:
Sociéte du Grand Paris – Financement:
https://www.societedugrandparis.fr/sgp/financement-192
Le Monde – Grand Paris Express: Un chantier colossal mais un financement encore incertain – 08.03.2013:
The Guardian - Business rates plan raises fears of greater inequality among councils – consulted on 14.09.2017:
K2 Centrum Website – K2-konferens 2015: New ways of financing public tranport: Stephen Dadswell: Joint development - Land Value Capture and the Business Rate Supplement – consulted on 14.09.2017:
Greater London Authority - Mayoral community infrastructure levy - consulted on 14.09.2017:
UK Government, Department for Transport – Policypaper: 2010 to 2015 government policy: local transport – consulted on 20.06.2017:
Greater London Authority Act 1999:
http://www.legislation.gov.uk/ukpga/1999/29/pdfs/ukpga_19990029_en.pdf