Euroopassa noin 15 % ihmisistä on liikuntarajoitteisia. On muistettava, että jossain vaiheessa elämää olemme kaikki liikkumis- tai toimintarajoitteisia, eikä esteettömyys ole näin ollen vain marginaaliselle joukolle suunnittelua. On arvioitu, että jokainen meistä on 40 % elinajastaan jollain tapaa esteellinen liikkumaan. Nykyään puhutaankin suunnittelussa Design for all tai Universal design –konsepteista, joissa liikkumisympäristö suunnitellaan sopivaksi kaikille käyttäjille mahdollistaen vapaan liikkumisen siellä. Esteettömän suunnittelun ei pidä ajatella olevan kallista tai päälle liimattua, vaan suunnittelun lähtökohta.
Keskimääräisen eliniän kasvun myötä joukkoliikennettä käyttävät yhä useammat seniorit, joiden liikuntakyky voi olla rajoittunut tai liikkuminen muutoin hidasta. Liikuntarajoitteisilla ja vanhuksilla on usein puutteelliset mahdollisuudet arkipäiväisiin toimintoihin, kuten työssäkäyntiin, terveydenhuoltoon ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Esteetön joukkoliikenne mahdollistaa näiden asiakassegmenttien itsenäisen liikkumisen. Esteetön liikkumisympäristö mahdollistaa sujuvan liikkumisen myös muille, kuten lastenrattaita työntäville, suurten kantamusten kanssa kulkeville, pienille lapsille tai kävelykeppien kanssa liikkuville. Esteetön joukkoliikenne parantaa kaikkien joukkoliikenteen käyttäjien kokemusta.
Näkö- ja kuulovammaisten tarpeet tulee ottaa huomioon suunnittelussa, mikä ilmenee mm. ohjaavina merkintöinä asemalaitureilla ja terminaaleissa. EU säätelee ja ohjaa rautatieasema-alueiden ja junakaluston esteettömyyden suunnittelua ottaen huomioon liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt. Euroopan komission asetus 1300/2014, PRM YTE on vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan Unionin rautatiejärjestelmään koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (engl. Persons with Reduced Mobility, PRM TSI), jota noudatetaan Euroopan unionin rataverkolla.
Miksi esteettömyyteen tulee panostaa
Sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen voidaan vaikuttaa tarjoamalla esteetön joukkoliikennekokemus kaikille kansalaisille. Jokaisen tulee voida hyödyntää joukkoliikennettä elintasostaan tai liikuntakyvystään riippumatta. Esteetön joukkoliikenne aktivoi kaikkia kansalaisia liikkumaan ja kannustaa aktiivisempiin elämäntyyleihin, mikä pitkällä tähtäimellä vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia, sillä esimerkiksi eläkeläiset voivat ylläpitää liikuntakykyään pidempään ja liikuntarajoitteiset voivat hyödyntää palveluita vaivattomammin. Perinteisen joukkoliikenteen esteettömyys mahdollistaa laajemman käyttäjäjoukon keräämisen, jonka myötä yhteiskunnan varoilla toimivaa palvelu- ja taksiliikennettä voidaan vähentää tai se voidaan järjestää keskitetymmin. Olennaista joukkoliikenteen esteettömyydessä on ymmärtää sen laajemmat, kansanterveydelliset vaikutukset.
Heikoimman ehdoilla
Joukkoliikenteen esteettömyyden tulee kattaa koko matkaketju lähtöpisteestä määränpäähän. Siihen kuuluvat esteetön pysäkki-infrastruktuuri sekä esteetön kalusto, asemanseudut ja reitit pysäkeille. Pysäkeillä esteettömyyttä voidaan parantaa sijoittamalla se lähelle palveluita, mitoittamalla pysäkki samalle korkeudelle joukkoliikennevälineiden kanssa, rakentamalla loivia ramppeja pysäkeille sekä tarjoamalla tilavat odotustilat mm. pyörätuolien käyttäjille. Vastaavasti kulkuneuvoissa esteettömyyttä voidaan parantaa matalalattiaisilla kulkuneuvoilla sekä kulkuneuvoon asennettavilla rampeilla, leveillä ovilla ja tilavalla käytäväsuunnittelulla.
Tunne asiakkaasi. Monet heistä tarvitsevat esteettömyyttä.
