Muutos on välttämätöntä
Ilmastonmuutos yhdessä kansainvälisten ilmastosopimusten kanssa pakottaa ihmiskunnan muutokseen: suurimman osan ihmiskunnasta asuessa kaupungeissa on luonnollista, että muutos lähtee juuri kaupungeista. Jokainen kaupungin asukas on yksilö, jolla on persoonalliset liikkumistarpeensa ja tottumuksensa. Kaupunkien ihmismäärän kasvaessa nykyiset liikkumistottumukset joutuvat kuitenkin koetukselle, sillä tämän päivän liikennejärjestelmämme ei välttämättä vastaa kaupungistumisen tuomiin haasteisiin ja päästörajoituksiin.
Tahtotila ja tavoitteellisuus ratkaisevat
Tärkeä kysymys on, voimmeko parantaa liikkumisen sujuvuutta kaupungeissamme ja samalla saavuttaa ilmastotavoitteet, luoda viihtyisää ympäristöä ja päästä nollavisioon liikenneturvallisuudessa. Mikäli muutosta halutaan, se näyttää olevan mahdollista. Päättäjillä tulee olla rohkeus päättää muutoksista nopeasti ja määrätietoisesti. Nykytilaan tuudittautuminen ei ole vaihtoehto. New Yorkin kaupunkitilaa elävöittävät kokeilut ja Suomen automaattibussien testaus oikean liikenteen seassa osoittavat, että nopeaakin muutosta voidaan saada aikaan, kun tahtotila on oikea. Kokeilut eivät kuitenkaan riitä, vaan todellisia ajureita muutokselle ovat edelleen maailman megatrendit, niistä ilmastonmuutos ensimmäisenä. Esimerkiksi Strasbourgissa joukkoliikenteen merkitys koko kaupunkikehitykselle on tiedostettu jo pitkään ja kestävällä joukkoliikenteellä luodaankin pohja kaupungin ihmisten liikkumisille tuleville vuosikymmenille. Haaste onkin, että joukkoliikenteen suunnittelu on pitkäjänteistä ja vaatii paljon aikaa. Vasta nyt asian tajuavat ovat auttamatta myöhässä, jolloin toimenpiteiden tulisi olla entistäkin suurempia.
Kaupunkiliikenne on kuin moderni yritys: ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat avainasemassa kehitystyössä. Ilmastotavoitteet on annettu, nyt niihin tulisi päästä. Se vaatii radikaaleja ja kokonaisvaltaisia uudistuksia. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi julkisella liikenteellä on velvollisuus toimia suunnannäyttäjänä. Muun muassa Lontoon tavoitteena on muuttaa kaikki kaupungin 3100 kaksikerros –bussia hybridibusseiksi vuoteen 2019 mennessä ja lisäksi hankkia 300 yksikerroksista täyssähköbussia vuoteen 2020 mennessä. Vastaavasti turvallisuuden saralla on taattava, että jokainen kaupungin asukas voi turvallisesti elää ja liikkua; robottiajoneuvokaan ei saa ajaa jalankulkijan päälle. Kolmantena tekijänä on hyvinvointi, joka on jatkuvasti esille nostettava asia. Kaupunkimme ovat olohuoneitamme, vietämme niissä tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa, joten viihtyisyyden merkitys korostuu entisestään. Kävelykeskustat laajenevat ja pyöräily saa enemmän katutilaa.
Palvelulähtöisyys on nousussa – kokonaisvaltaista suunnittelua tarvitaan
Mobiililaitteiden voimakas kasvu yhdessä liikenteen palveluistumisen kanssa on tuonut asiakkaan julkisen liikenteen keskiöön. Muutos on myös osa laajempaa asiakaslähtöistä ajattelutapaa. Asiakkaat haluavat laadukkaita, edullisia ja yksinkertaisia tapoja täyttää jokapäiväiset liikkumistarpeensa. On tärkeä vastata yksilöiden tarpeisiin joustavasti. Yksilöllisiä palveluita voidaan tarjota hyödyntäen mobiililaitteiden paikannusta, multimodaalista liikennejärjestelmää ja tietoverkkoa. Uusien toimijoiden kilpaillessa keskenään korkealaatuiset palvelut ja hintakilpailu tulevat olemaan julkisen liikenteen keskeisimpiä ilmiöitä.
Liikennepalveluiden määrä lisääntyy yhä kasvavalla tahdilla, mikä monimutkaistaa liikennejärjestelmää sen käyttäjien näkökulmasta. Tähän vastauksena liikenteessä tavoitellaan muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Mobility as a Service (MaaS) tarkoittaa yksinkertaistettuna useiden erilaisten liikennepalveluiden kokoamista yhdeksi paketiksi asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaisessa ja selkeässä muodossa. Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että mobiililaitteella käytettynä järjestelmä tarjoaa asiakkaalle sopivimman reitin, hinnan ja vaihtoehtoiset kulkumuodot vain määränpään kirjaamisen vaivalla.
Monimutkaisuus tuhoaa käyttämisen ilon, minkä vuoksi liikennepalvelujen käytön pitää olla helppoa. Siksi vaaditaan entistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua, jolla varmistetaan palapelin palojen kiinnittyminen toisiinsa. Osana suunnittelua tarvitaan palvelumuotoilua, jotta palvelujen käyttäjäystävällisyys saadaan varmistettua. Joukkoliikenteen osalta uusien palvelujen, kuten yhteiskäyttöautojen ja -pyörien pitää liittyä saumattomasti järjestelmään. Se vaatii ensinnäkin hyvää infrastruktuurin suunnittelua ja toiseksi palvelujen digitaalisen saavutettavuuden varmistamista.
”Monimutkaisuus tuhoaa käyttämisen ilon.”
Järjestelmän sekavuus käyttäjän näkökulmasta ei houkuttele käyttämään joukkoliikenteen palveluita.
Tulevaisuuden kaupunkiliikenteen palat
Alla olevassa kuvassa on esitetty koonti tulevaisuuden kaupunkiliikenteestä ja sen monimuotoisuudesta. Suurien massojen liikennöinti perustuu jatkossakin suuren kapasiteetin runkoliikenteeseen. Runkoliikenne toteutetaan pääsääntöisesti kysynnän mukaan joko raiteilla tai bussiliikenteenä. Runkolinjastoja tukevat jatkuvasti monipuolistuvat last mile –palvelut. Riippuen matkan pituudesta sekä alueen maankäytöstä ja topografiasta viimeiset kilometrit voi taittaa esimerkiksi kävellen, pyörällä, yhteiskäyttöautolla tai kutsutaksilla. Tulevaisuudessa robottibussit tuovat uuden ratkaisun last mile –ongelmaan. Liikenteen automaatio tulee näkymään uusina liikkumispalveluina sekä vanhojen liikkumismuotojen automatisoinnissa. Liikenteen automaatio mahdollistaa myös citylogistiikan yhdistämisen osaksi julkista liikennettä taksipalveluiden ja robottibussien toimiessa liikkuvina pakettiautomaatteina. Uudet palvelut helpottavat siis sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen viimeistä ja ensimmäistä kilometriä.
Tulevaisuuden kaupunkiliikenne on moniulotteinen kokonaisuus. Kaupungin eri osia palvelevat erilaiset liikkumispalvelut.
Realiteetit pätevät tulevaisuudessakin
Kaupunkiliikennettä tarkasteltaessa on tunnistettava realiteetit. Mikään yksittäinen teknologia, kuten esimerkiksi itsestään ajavat ajoneuvot, ei tule ratkaisemaan kaikkia liikkumisen ongelmia sellaisenaan. Teknologian tulee olla renki, ei isäntä. Infrastruktuuri on erittäin tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa. Digitaaliset palvelut ja alustat eivät tuo lisäarvoa, ellei fyysinen alusta eli infrastruktuuri toimi. Esimerkiksi yhteiskäyttöautojen ja –pyörien täytyy olla saatavilla joukkoliikenneasemilla, mikä vaatii tilaa infralle. Tulevaisuudessa kulkuneuvojen ja infrastruktuurin välinen kommunikointi yleistyy, mikä sujuvoittaa liikennevirtoja. Se vaatii uudenlaista infrastruktuuria. Joissakin visioissa ei ole tarvetta pysäköintitilalle, koska autot ajavat kaduilla koko ajan. Se on sekä energiankäytön että liikenteen kannalta tehotonta. Robottiautojen täytyy olla pysäköitynä lähistöllä, jotta ne pystytään ottamaan nopeasti käyttöön. Ihminen on mukavuudenhaluinen ja kärsimätön eikä odottele pitkään ajoneuvoa.
”Digitaaliset palvelut ja alustat eivät tuo lisäarvoa,
ellei fyysinen alusta eli infrastruktuuri toimi.”
Ihmisen mukavuudenhaluisuus vaikuttaa myös kutsuohjatun liikenteen toimivuuteen. Utopistinen ajatus on, että tulevaisuudessa kutsuliikenne noutaa kaikki ihmiset kotoaan ja vie suoraan perille määränpäähän. Troyes’in kaupunki on todennut omassa kutsuliikennekokeilussaan, että matka-ajan kasvaessa liian suureksi, ihminen ei käytä kutsuliikennettä. Palvelualue ei voi olla kovin laaja, sillä muuten kutsutaksi kiertää matkan alkupäässä pitkään keräämässä ihmisiä ja loppupäässä jättämässä heitä kyydistä. Toisaalta palvelualueen täytyy olla sen verran laaja, että sillä asuu riittävästi potentiaalisia käyttäjiä. Jos kutsuliikennevälineessä on kerrallaan 1−2 asiakasta, toimintaa ei saada liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin ollen kutsuliikenne voi vastata last mile –ongelmaan vain siellä, missä se palvelee käyttäjiä tarkoituksenmukaisesti
” Pitäisi löytää vastaus kysymykseen: mikä on parempaa
kuin se, että kaikki käyttävät omia autojaan? “ – David Banister
Toisekseen ihmismäärän kasvaessa yksityisautoiluun perustuva järjestelmä on fyysinen mahdottomuus: jo nyt katutilan kapasiteetti on monin paikoin koetuksella, joten kaupunkien tiivistyessä ja asukasluvun kasvaessa autoiluun perustuva järjestelmä ei voi toteuttaa viihtyisyydelle, turvallisuudelle ja päästöille asetettavia tavoitteita; autolla tulee aina olemaan oma paikkansa kaupungeissa, mutta sen rooli muuttuu hiljalleen tilattavaksi palveluksi itsestään ajavien ajoneuvojen ja integroitujen mobiilialustojen myötä. Tämän odotetaan vähentävän tarvittavien autojen määrää kaupungeissa, mutta liikennesuoritteen ennustetaan jopa lisääntyvän.
Joukkoliikenteellä tulee aina olemaan keskeinen rooli suurien ihmismäärien tehokkaassa kuljettamisessa, sillä mikään muu ei vastaa joukkoliikennettä kapasiteetiltaan ja tilankäytön tehokkuudeltaan. Joukkoliikenteen rooli tulee vain korostumaan kaupunkien asukasluvun kasvaessa. Keskeinen kysymys on siinä, kuinka pystymme tukemaan joukkoliikennettä muilla liikkumistavoilla. Tehokas kaupunkiliikenne vaatii useiden erilaisten palveluiden ja liikkumismuotojen integrointia ja näissä teknologian hyödyntämistä niin, että tämä helpottaa asiakkaan liikkumista.
Joukkoliikenteellä tulee aina olemaan
keskeinen rooli kaupunkiliikenteessä -muiden liikkumismuotojen
parempaa kytkentää tarvitaan.
Henkilöauton kytkentä julkiseen liikenteeseen
Uudet autonjakamispalvelut sekä kimppakyytijärjestelmät mahdollistavat auton kytkemisen keskeiseksi osaksi julkista liikennettä. Halu omistaa ja ajaa omalla autolla vähenee monissa valtioissa jakamistalouden jatkaessa kasvuaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nuorten (16−24-vuotiaiden) ajokortin omistusprosentti väheni vuoden 2000 tasosta viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2013 mennessä. Autonjakamispalvelujen jäsenten määrä on lisääntynyt Pohjois-Amerikassa ja Saksassa yli 30 %:lla vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Autojen hiljalleen integroituessa osaksi julkisen liikenteen järjestelmää valinnanvapaus liikkumisessa lisääntyy ja autojen käyttöaste kasvaa. Jakamistalouden myötä autojen määrän voidaan olettaa vähenevän. Ajoneuvojen elinkaari tulee kuitenkin lyhenemään kasvaneen käytön myötä.
Tulevaisuus tuo suurella todennäköisyydellä tullessaan tekoälyllä varustettuja itsestään ajavia ajoneuvoja, jotka voivat ennustaa joitain liikkumistarpeitamme, toimia reaktiivisesti ja hyödyntää small ja big dataa analysoidakseen ympäristöään. Tulevaisuuden liikennemarkkinoiden ennustetaan olevan miljardibisnestä, minkä myötä palveluliiketoiminta liikenteen parissa lisääntyy. Uudet palvelut eri kulkumuotojen ympärillä lisääntyvät ja järjestelmä monimuotoistuu, mikä luo mahdollisuuksia hyödyntää digitalisaatiota muun muassa mobiiliapplikaatioilla. Asiakas itsessään ei kuitenkaan välitä digitalisaatiosta, automaatiosta tai niiden toiminnasta. Ainoa asia millä on väliä, on yksinkertainen ja vaivaton asiakaskokemus. Digitalisaatio yhdessä palveluistuvan julkisen liikenteen järjestelmän kanssa on vain tämän päämäärän instrumentti.
"Älypuhelimeni on suosimani kulkumuoto”
-Rt. Hon. Patrick McLoughlin, UK Secretary of State for Transport
Case: Automaattiset ajoneuvot osana joukkoliikennettä
Mitä?
International Transport Forum (ITF) teetti vuonna 2015 Lissabonissa simulointitutkimuksen automaattisten taksien ja autojen vaikutuksista kaupungin automääriin ja ajettuihin kilometreihin. Tutkimuksessa laadittiin kaksi skenaariota ja vertailtiin niiden vaikutuksia.
Kaksi skenaariota
- Kaikki nykyiset matkat tehdään kimppakyytiin perustuvilla automaattitakseilla, jotka tukevat korkean kapasiteetin joukkoliikennettä.
- Kaikki nykyiset matkat tehdään automaattiautoilla niin, että auto hakee uuden matkustajan vasta edellisen saavuttua perille. Autot tukisivat korkean kapasiteetin julkista liikennettä.
Tuloksia
- Nykytilaan verrattuna skenaariossa 1 vuorokauden automäärä olisi vain 10% nykyisestä automäärästä samalla palvelutasolla. Ruuhka-aikanakin automäärä olisi vain 35% nykyisestä.
- Skenaariossa 2 ruuhkatunteina autoja olisi 44% nykyisestä määrästä, kun liikenne toimisi yhdessä korkean kapasiteetin joukkoliikenteen kanssa. Ilman joukkoliikennettä vastaava luku oli 23%.
- Kadunvarsipysäköinti voitaisiin poistaa kokonaan --> enemmän julkista tilaa, tilaa jakeluliikenteelle ja muulle kaupalliselle toiminnalle.
- Ilman korkean kapasiteetin joukkoliikennettä vuorokauden ajoneuvokilometrit lähes tuplaantuisivat.
- Ajoneuvoilla ajetut kilometrit lisääntyvät kaikissa skenaarioissa --> Lyhyempi ajoneuvojen elinikä ja nopeampi uuden teknologian implementointi.
- Julkisen liikenteen, taksialan ja hallinnon tulee sopeutua muutokseen.
Robottitaksien skenaariossa nykyiset matkat voitaisiin tehdä ruuhka-aikoina 35%:lla nykyisestä automäärästä ja muut matkat vain 10%:lla nykyisestä automäärästä, jos taksit tukeutuvat korkean kapasiteetin runkojoukkoliikenteeseen.
Tutkimuksen perusteella automaattiset ajoneuvot – täyttöasteesta riippumatta – hyötyvät perinteisestä joukkoliikenteestä. Suuria ihmismääriä on tehokkainta liikuttaa runkolinjastoja hyödyntäen ja loput tämän kantaman ulkopuolelle käytettävistä matkoista muun muassa automaattiajoneuvoilla. Vaikka automaattiset ajoneuvot vähentäisivät ajoneuvojen määrää nykytilassaan, on huomioitava, että asukastiheyden ja -määrän kasvaessa myös ajoneuvojen määrä kasvaa, vaikka prosentuaalinen suhde pysyy samana.
ITF on teettänyt myös Helsingistä vastaavan tapaisen tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan myös Helsingissä päästöt voisivat vähentyä ja pysäköintitilaa vapautuisi muuhun käyttöön. Tutkimusta voit tarkastella täältä: ITF Case Helsinki