Poliitikot ja viranhaltijat samassa pöydässä

Politiikka on yhdessä ihmisten arkeen vaikuttamista. Joukkoliikenteessä politiikalla voidaan vaikuttaa joukkoliikenteen strategiseen asemaan ja yhteiseen tahtotilaan kehittää kaupunkia joukkoliikennelähtöisesti. Poliittisessa järjestelmässä yksi ongelma on lyhytjänteisyys. Kaupunkien kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan pitkäntähtäimen suunnitelmia 10−15 vuoden päähän. Valitettavan usein suunnitelmat laaditaan yhden vaalikauden eli neljän vuoden mittaisiksi, jonka jälkeen seuraavat päätöksentekijät saattavat mitätöidä koko suunnitelman. Palapeliä on vaikea koota, jos kuva muuttuu neljän vuoden välein.

Toinen ongelma useissa kaupungeissa on viranhaltijoiden ja poliitikkojen puutteellinen yhteistyö. Viranhaltijat toimivat kokouksissa esittelijöinä, ja poliitikot tekevät päätökset. Päätöksentekoon on hyvä tuoda kulttuuria, jossa poliitikot sitoutuvat suunnitteluprosessiin alusta alkaen. Kommunikaation tulee toimia molempiin suuntiin avoimesti. Kun päättäjät ovat mukana prosessissa, heille muodostaa selkeä ymmärrys hankkeiden vaikutuksista sekä substanssista. Vastavuoroisesti viranhaltijat voivat ottaa prosessien jokaisessa vaiheessa paremmin huomioon poliittiset näkökulmat, kuten rahoitukseen ja asukkaiden mielipiteisiin liittyvät tekijät.

Brighton – säännöllinen yhteys

Brightonissa järjestetään parin kuukauden välein palaveri, johon osallistuvat joukkoliikenneoperaattori, kaupungin eri sektorit, poliitikot ja joukkoliikenneyhdistys. Palaverissa pohditaan yhteistyössä ratkaisuja joukkoliikenteen ja kaupungin kehittämiseksi. Yhteistyössä korostetaan säännöllisyyttä, sillä se sitouttaa osallistujia entistäkin paremmin. Kehittämistyö toteutetaan ongelmalähtöisesti. Kaupunki toteuttaa säännöllisesti asukaskyselyjä, joissa kartoitetaan joukkoliikenteen ongelmia – ei niinkään asukkaiden toiveita. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään poistamalla ongelmia tehokkaasti yhteistyössä. Uudet ehdotukset puolestaan välittyvät nopeasti kaikille osallistuville tahoille niiden sisäisissä tiimipalavereissa.

Joukkoliikenne on kaupunkikehityksen instrumentti
-ei vain liikennemuoto muiden joukossa.

Tiedolla ja kokemuksella on voimaa

Göteborgissa poliitikot ovat ymmärtäneet, että kaupungin kestävä kasvu ja yritysten tuottavuus vaativat yhä parempaa joukkoliikennettä. Kaupungin päättäjät ovat proaktiivisia joukkoliikenteen kehitysehdotuksissa. Suunnittelijoiden ja poliitikkojen yhteistyö on sujuvaa, koska molempien tavoitteet kaupungin kehittämiseksi kohtaavat. Göteborgissa kaikki poliittiset puolueet ovat joukkoliikenteen kehittämisen kannalla. Ainoastaan oikeisto haluaa tehdä tämän rajoittamatta autoliikennettä.

Zürichissä päätöksentekijät on saatu sitoutumaan joukkoliikennemyönteiseen politiikkaan hyvien kokemusten kautta. Poliitikoista monet käyttävät joukkoliikennettä ja ovat kokeneet sen helppokäyttöisyyden, mikä on saanut heidät haluamaan lisää korkealaatuista joukkoliikennettä.

München – ykkösketju kehittämässä kestävää liikkumista

Münchenin kaupunki on edelläkävijä parhaiden voimien kokoamisessa kestävän liikkumisen edistämiseen. Vuonna 1995 Münchenin silloinen pormestari ja BMW:n toimitusjohtaja perustivat Inzell-Initiative-ryhmittymän, jonka tarkoituksena on yhteisvoimin parantaa Münchenin liikennettä. Ryhmittymässä on edustus muun muassa autoliitosta, kauppakamarista, yrityksistä, pyöräilyjärjestöistä ja autoteollisuudesta sekä politiikasta, tiedemaailmasta ja julkiselta sektorilta. Ryhmittymä tapaa kaksi kertaa vuodessa ja alaryhmät useammin. Inzell-Initiative tekee oman strategian sekä vetää myös liikenneprojekteja.

Ryhmittymällä on suuri vaikutus kaupungin liikennepolitiikkaan ja poliittiseen tahtotilaan. Ryhmässä on edustettuna merkittävät tahot, joten sen painoarvo on suuri. Myös päätöksenteko helpottuu, kun kaikki olennaiset tahot ovat jo olleet mukana tekemässä strategiaa, joka on pohjana päätöksille.

Ryhmää ohjaa yksitoista periaatetta:

  1. Asuinalueiden rakenteellisen kehittämisen tulee tukea joukkoliikenneverkoston muodostamista
  2. Mitä lähempänä ydinkeskustaa ollaan, sitä pienempi kulkumuoto-osuus autolla tulisi olla
  3. Läpimenoliikennettä ei tule ohjata tiiviisti asuttujen alueiden läpi
  4. Liikennevirtojen rauhoittaminen asuinalueilla vaatii liikenteen keskittämistä pääväylille
  5. Liikenteenhallinta yhteistyössä mahdollistaa liikennejärjestelmän tehokkaamman toiminnan ja kehittämisen
  6. Paikallisjoukkoliikenne tulee ensin
  7. Park + Ride –järjestelmää kulkumuotoja yhdistävänä tekijänä tulee parantaa
  8. Kaupungille pitää kehittää pysäköintitilan hallinnan konsepti
  9. Henkilöliikenteen alueilla kaupallisella liikenteellä on prioriteetti
  10. Rahtiliikennettä optimoidaan parantamalla logistisia toimintoja
  11. Ruuhkia tulee välttää houkuttelemalla autonomistajia ottamaan useampia matkustajia autoonsa