Liityntäpysäköinti

Julkisen liikenteen matka on nähtävä kokonaisuutena, jossa asiakas matkustaa haluamastaan lähtöpaikasta haluamaansa määränpäähän helpoimmalla mahdollisella tavalla. Kestävän matkaketjun tukeminen vaatii voimakkaita panostuksia joukkoliikenteen laatuun, mutta keskeistä on myös ymmärtää liityntämatkojen vaikutus joukkoliikenteen käyttöön. Ihmiset ovat liikenteen sekakäyttäjiä, joten eri vuodenaikoina ja keliolosuhteissa on pyrittävä aina tarjoamaan matkustajille kestävä matkaketju.

Asiakas on kiinnostunut matkaketjusta -ole sinäkin! 

Matkaketjun on oltava saumaton, nopea ja vaivaton kokemus asiakkaalle, jotta kestävä liikkuminen voisi kilpailla yksityisautoilun kanssa. Näin ollen jokaisen osamatkan – tapahtui se sitten pyörällä, kävellen, autolla tai joukkoliikenteellä – tulee olla sujuva kokemus. Liityntämatka on järkevää nähdä osana joukkoliikennematkaa ja kestävä matkaketjua. Joukkoliikennetoimijan tulee olla erittäin kiinnostunut pysäkeille suuntautuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien sekä autojen ja pyörien liityntäpysäköinnin toteuttamisesta. Selkeät ja nopeat pyöräilyreitit pysäkeille sekä laadukas pyöräpysäköinti houkuttelevat yhdistämään pyöräilyä joukkoliikennematkaan,

Vaihtojen tulee olla myös mahdollisimman helppoja, koska vaihdot koetaan usein ärsyttäviksi ja jopa esteiksi matkalle. Vaihtojen vastustusta voidaan pienentää verkostosuunnittelulla, hyvillä vaihtopysäkeillä ja hyvällä informaatiolla. Parhaimmissa joukkoliikennekaupungeissa kulkuneuvon vaihtaminen on arkipäiväistä, joten myös ihmisten tottumisella vaihtoihin on suuri merkitys.

Joukkoliikennetoimijan tulee olla erittäin kiinnostunut pysäkeille
suuntautuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien suunnittelusta.

Pyöräliityntäpysäköinti

Pyöräilyä ja joukkoliikennettä ei pidä nähdä toistensa kilpailijoina vaan hyvinä kumppaneina. Sujuva vaihto pyöräilystä joukkoliikenteeseen lisää kestävän matkaketjun kilpailukykyä autoliikenteeseen nähden. Utrechtin asemalle on lisätty vuoden 2015 jälkeen lähes 10 000 pyöräpysäköintipaikkaa, mikä on asiantuntijoiden mukaan näkynyt kasvaneina joukkoliikenteen käyttäjämäärinä. Asema on Hollannin vilkkain. Päivittäinen matkustajamäärä on tällä hetkellä 285 000, ja sen odotetaan kasvavan 360 000 matkustajaan vuoteen 2027 mennessä.

Bike and Ride –pysäköintilaitosten ja telineiden sijoittelulla on iso merkitys vaihdon sujuvuuteen ja houkuttelevuuteen. Pyöräpysäköinti kannattaa sijoittaa niin, että pyörällä ei tarvitse ajaa aseman tai pysäkin ohi saadakseen pyöränsä telineeseen. Utrechtin rautatieaseman 22 000 pyöräpysäköintipaikkaa on sijoitettu eri puolille asemaa, jotta kaikista suunnista tulevat pyöräilijät saavuttavat pysäköinnin helposti. Tämä vaatii pyöräily-ystävällistä asennetta pitkämatkaisen joukkoliikenteen operaattorilta sekä aseman omistajalta, jotta pyöräpysäköinti voidaan sijoittaa optimaaliseen paikkaan. Utrechtin aseman rakennushanke maksaa lähes 50 miljoonan euroa, josta osan maksaa Hollannin valtiollinen junayhtiö, koska siellä on oivallettu, että pyöräpysäköinnin lisääminen kasvattaa junien matkustajamääriä.

Sijainnin lisäksi toinen tärkeä tekijä on pysäköinnin turvallisuus ja sääsuoja. Terminaaleissa kaivataan vartioituja pyöräpysäköintipaikkoja, ja pysäkeilläkin telineiden olisi oltava runkolukittavia, joihin saa tarvittaessa molemmat renkaat vaijerilukolla kiinni. Pysäköinnin laatu vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pitkälle ihminen suostuu kävelemään pysäköidyn pyörän luota. Liityntäpysäköinti on pitkäaikaista pysäköintiä, jolloin nyrkkisääntönä on, että kävelymatka pyörältä on korkeintaan 100 metriä. Kuitenkin hollantilaisen ohjeen mukaan terminaaleissa vartioitu pysäköintialue voi olla 200 metrin päässä sisäänkäynnistä, mutta vartioimattomalta alueelta matka voi olla korkeintaan 50 metriä. Joukkoliikennepysäkeillä ihminen jättää pyöränsä mielellään vain 20 metrin päähän, mutta turvallinen pysäköinti lisää käveltävää matkaa jopa 100 metriin. Jos pyöräpysäköinnin optimaalista sijaintia ja määrää on vaikea määrittää, voidaan asentaa väliaikaisia pyörätelineitä vaihtoehtoisiin paikkoihin. Niiden avulla saadaan tietoa, mihin ihmiset mieluiten pysäköivät.

Liityntäpyöräpysäköinnin tulee toimia myös pienemmässä mittakaavassa jokaisella joukkoliikenteen pysäkillä. Pyöräpaikkatarve tulee määrittää käyttäjätarpeen mukaiseksi. Paikkojen määrä ei kuitenkaan saa vaikuttaa pyöräpysäköinnin laatuun, sillä mitä laadukkaampaa pysäköinti on, sitä miellyttävämpää joukkoliikenteeseen on liittyä pyörällä. Strasbourgissa on useilla raitiovaunu- ja bussipysäkeillä lukittuja Velo Parc –pyöräpysäköintitiloja, joihin sopii 20−100 pyörää paikasta riippuen. Velo Parcit toimivat matkakortilla, ja niiden käyttö on ilmaista.

Parhaimpia pyöräpysäköintikäytäntöjä voi tarkastella tarkemmin PYKÄLÄ-kirjasta.

Autojen liityntäpysäköinti

Autojen liityntäpysäköinti –pysäköinti on merkittävä osa koko kaupungin liikennejärjestelmää – se ei ole vain joillekin autoilijoille suunniteltua liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköintiä on syytä tarjota alueille, joilla kunnollisen joukkoliikenteen ylläpito ei olisi taloudellisesti järkevää tai mahdollista; hyvän palvelutason alueella käyttäjät on syytä saada suoraan joukkoliikenteen kyytiin. P+R:n tärkein tarkoitus on vähentää keskustaan tulevaa autoliikennettä, mikä on myös P+R-alueiden suunnittelua ohjaava päämäärä. P+R on järkevintä toteuttaa niin, että se ”imee” eri sisäänajoväyliltä keskustaan saapuvat autot liityntäpysäköintiin. Imu P+R-alueille varmistetaan hyvällä ajantasaisella informaatiolla, alueen oikealla sijoittamisella, selkeällä saavutettavuudella, houkuttelevalla hinnoittelulla, käyttäjäystävällisellä liitynnällä joukkoliikenteeseen sekä nopealla joukkoliikennematkalla määränpäähän. Autoilija ei ole halukas seikkailemaan löytääkseen pysäköintipaikan keskustan ulkopuolelta, vaan liityntäpysäköinnin on löydyttävä vaivatta. Myös siirtymän liityntäpysäköinnistä joukkoliikenteeseen tulee olla nopeaa ja helppoa.

Park and Ride –pysäköinnin tärkein tarkoitus
on vähentää keskustaan tulevaa autoliikennettä.

P+R-alueet kannattaa valita paikoista, joissa joukkoliikenne – erityisesti raide – kulkee lähellä sisääntuloväylää, jotta liityntä ei vaadi isoa poikkeamista autoilijan reitillä.  Sisääntuloväylillä asetetaan selkeä opastus, ja saapuminen P+R:ään tehdään selkeäksi ja sujuvaksi. Pysäköintitilaa tulisi olla riittävästi, koska ensimmäistä kertaa liityntäpysäköintiin saapuva autoilija saattaa vierailla siellä myös viimeistä kertaa, jos paikkaa ei löydy. Sisääntuloväylän opastuksessa on hyvä näkyä, onko alueella tilaa.

P+R:n hinnoittelu kannattaa määritellä sellaiseksi, että autolla ei kannata ajaa keskustaan. Jos kaupungin keskustan pysäköintipolitiikkaa ei kehitetä yhdessä P+R:n kanssa, voi käydä niin, että P+R:n autonsa jättävä autoilija luovuttaa keskustan pysäköintipaikkansa vain jollekin toiselle autolle. On siis äärimmäisen tärkeää kytkeä P+R osaksi laajempaa kaupunkistrategiaa ja vähentää keskustaan suuntautuvaa autoilua monipuolisella keinovalikoimalla. Määrätietoisuus ja useat synkronoivat keinot mahdollistavat keskustaan suuntautuvien autovirtojen vähentämisen.

Useimmissa kaupungeissa P+R on ilmaista tai sisältyy joukkoliikennelipun hintaan. P+R:ssä liittyminen joukkoliikenteeseen on syytä toteuttaa mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi sekä satunnais- ja vakiokäyttäjille. Kun lippu on helppo ostaa, pysäkki-informaatio on selkeää eikä odotusaika veny kohtuuttoman pitkäksi, P+R:n houkuttelevuus kasvaa. 

Auta autoilijaa löytämään sujuva vaihtoehto.

P+R:n järjestämisen yksi haaste on rahoitus. Liityntäpysäköinnin järjestäminen vaikuttaa keskuskaupungin liikennejärjestelmään, mutta alueet sijaitsevat usein kehyskunnan alueella. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien välillä – ja erityisesti keskuskaupungilta tahtotilaa vaikuttaa keskustaan saapuvan autoliikenteen vähentämiseen jo kehyskunnissa. P+R:a on myös kritisoitu siitä, että se on kalleinta joukkoliikenteen tukemista, mikä selvisi myös monen tutkimuskaupungin haastatteluista. Autoilun kustannukset olisi hyvä kohdistaa autoilijoille esimerkiksi ruuhkamaksuilla. P+R on harkittava tapauskohtaisesti ja valituksi tullessaan kehityksen tulee olla määrätietoista ja pitkäjänteistä.