München – joukkoliikenteeseen
perustuva liikennejärjestelmä

1,4 miljoonan asukkaan München on Saksan eteläpäässä sijaitsevan Baijerin osavaltion pääkaupunki ja taloudellisesti tärkeä keskus. Weisswurstin, Oktoberfestien ja jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenin lisäksi kaupunki tunnetaan sujuvasta ja kattavasta joukkoliikenteestään. Kaupungissa kulkee niin lähijuna (S-Bahn), metro (U-Bahn), kaupunkiraitiotie kuin bussiliikennettä. Joukkoliikennejärjestelmän massiivisuudesta kertoo muun muassa se, että ruuhka-aikaan kaupungissa operoi 454 bussia, joista jokainen kuljettaa keskimäärin 425 000 matkustajaa vuodessa. Jokainen raitiovaunu kuljettaa 1,25 miljoonaa matkustajaa ja jokainen metro 4,3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Joukkoliikenne on myös nopeaa. Metrolla pääsee helposti kulkemaan paikasta toiseen ja liikenne-etuisuuksien ansiosta bussien ja raitiovaunujen keskinopeus on noin 18 km/h pysäkkipysähdykset huomioon ottaen. Münchenin haasteena tulevaisuudessa on kaupungin asukasmäärän jatkuva kasvu, joka johtuu niin muuttoliikkeestä kuin syntyvyyden kasvusta. Näin ollen myös infrastruktuuri tulee olemaan jatkossa kovilla, kun liikenneverkon tulee palvella yhä suurempaa ihmisjoukkoa.

Raitiotien viherkaista istuttaa raitiotien hyvin osaksi kaupunkia.

Kaupungin kaduilla risteilee sekä vanhaa että uutta kalustoa (kuvassa uusi).

Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta kaupungin etuna on suuren asukasmäärän lisäksi kaupungin tiiveys. Monet asuvat lyhyen kävely- tai pyöräilymatkan päässä joukkoliikenneasemasta tai -pysäkistä. Kaupungin strategiana onkin rakentaa uutta asutusta lähinnä S-bahn-käytävien varteen. Asemien saavutettavuutta on pyritty parantamaan rakentamalla runsaasti Bike&Ride-pysäköintipaikkoja ja ne ovatkin useissa kohteissa kovalla käytöllä. Matkaketjujen suunnittelussa kaupungissa painotetaan vahvasti pyöräliikenteen lisäksi kävelyliikennettä. Lyhyet kävelymatkat pysäkeille ovat avainasemassa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisessä. Autojen liityntäpysäköintiä ei nähdä niin tehokkaana keinona joukkoliikennematkojen kasvattamiseen, sillä usein yhdessä autossa on vain 1–2 matkustajaa, eikä näin ollen suurikaan pysäköintialue tuo kovin montaa käyttäjää joukkoliikenteelle.

Monet tulevat S- ja U-junien asemille polkupyörällä. Niin maanpäälliset kuin maanalaiset paikat ovat kovalla käytöllä.

Joukkoliikenteen vahva rooli kaupungin liikennejärjestelmässä juontaa juurensa pitkälle historiaan. Vuonna 1965 tehtiin ensimmäinen pitkän tähtäimen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa joukkoliikenteellä oli merkittävä rooli. 1980-luvulla raitiotiet alkoivat pikkuhiljaa rapistua, jolloin kaupungin täytyi päättää joko niiden parantamisesta tai hävittämisestä. München päätyi raitioteiden modernisointiin purkamisen sijaan. Vuonna 1995 kaupungin, BMW:n, Bavarian alueen hallinnon sekä Deutcshe Bahn AG:n edustajat kokoontuivat keskustelemaan kaupungin liikenteen kehittämisestä, sillä asukasmäärän kasvaessa liikennejärjestelmän toimintakyvylle tuli kovia paineita. Tapaamisen tavoitteena oli sopia kaupungin liikenneongelmien ratkaisemisesta niin, että kaikki osapuolet voisivat olla tyytyväisiä poliittisista erimielisyyksistä huolimatta. Keskustelu oli menestys ja sen pohjalta luotiin raportti Solving Traffic Problems Together, joka toimii pohjana kaupungin liikennepoliittisille päätöksille. Tapaamisia alettiin kutsua nimellä Inzell Initiative ja niitä järjestetään tasaisin väliajoin. Inzell Initiativessa tehdyillä päätöksillä on vahva painoarvo ja ne ohjaavat liikenteen strategisia linjauksia voimakkaasti.

Joukkoliikenteen toimijakentässä on useita eri tahoja. MVV (Münchener Verkehrs- und Tarifverbund, englanniksi Münich Transport and Tariff Association) on joukkoliikenteen järjestäjä ja siihen kuuluu Münchenin kaupungin lisäksi kahdeksan eri piirikuntaa, Baijerin osavaltio sekä 40 joukkoliikenneyritystä. MVV:n rooli on hallinnoida joukkoliikennettä seudulla niin, että kokonaisuus näyttäytyy käyttäjälle yhtenä kokonaisuutena. Yrityksen motto onkin Yksi verkosto, yksi aikataulu, yksi lippu. Suurin liikennöitsijä kaupungissa on MVG (Münchener Verkehrsgesellschaft mbH, englanniksi Münich Transport Corporation), joka vastaa U-bahnin, raitioteiden sekä kaupungin sisäisten bussien operoinnista. S-bahnin operoinnista ja hallinnoinnista taas vastaa kansallinen rautatieyhtiö Deutsche Bahn AG. Münchenin kaupungissa työskentelee viisi työntekijää joukkoliikenteen kehittämisen parissa.

München on yksi harvoista kaupungeista, joissa joukkoliikenne on saatu kannattavaksi. Kaupunki ei subventoi joukkoliikenteen järjestämistä lainkaan vaan julkista rahaa käytetään ainoastaan uuden infrastruktuurin rakentamiseen. Suurimmat syyt tilanteen saavuttamiseen ovat tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne, muihin Saksan kaupunkeihin verrattuna korkeammat lippuhinnat, matalat liikennöintikulut sekä kuljettajien verrattain matalat palkat. MVG alensi palkkoja EU-lainsäädännön myötä, minkä johdosta palkkoihin menevä merkittävä menoerä saatiin pienemmäksi. Vaikka joukkoliikenteen liput ovat kaupungissa keskimääräistä Saksan kaupunkia kalliimpia, on palvelutaso merkittävästi parempi. Suomen hintoihin verrattuna joukkoliikenne ei näyttäydy kovin kalliina. Esimerkiksi kaikki joukkoliikennevyöhykkeet kattava kuukausilippu maksaa 78 euroa ja kertalippu keskustan ydinvyöhykkeellä 2,80 euroa.

Münchner Freiheit -asemalle vaihto metrosta (U-Bahn) muihin joukkoliikennevälineisiin on tehty helpoksi. Metroasemalta noustaan suoraan katettuun pysäkkialueeseen, josta lähtevät niin bussit kuin raitiovaunutkin.

Lippujärjestelmä perustuu 4 vyöhykkeeseen, jotka on jaettu 16 pienempään osaan. Ensimmäinen vyöhyke käsittää ydinkeskustan ja se riittää turistin tarpeisiin melko hyvin. Lippujärjestelmän hyvä puoli on se, että samalla lipulla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä. Toisaalta erilaisia lipputyyppejä on lukuisia, kun eri käyttäjäryhmiä on haluttu palvella tasavertaisesti. Näin ollen esimerkiksi opiskelijoille, työmatkalaisille ja turisteille on omat sopivat lipputyypit.

Lippujärjestelmä perustuu 4 vyöhykkeeseen, jotka on kuvattu eri väreillä. Vyöhykkeet jakautuvat vielä erikseen 16 pienempään osaan.

München on erittäin mielenkiintoinen joukkoliikennekaupunki. Noin puolet kaupungin väestöstä käyttää joukkoliikennettä säännöllisesti ja liikennejärjestelmän suunnittelu pohjautuu hyvin voimakkaasti joukkoliikenteelle. Näin ollen esimerkiksi pyöräilyn edistäminen erityisesti keskustan alueella on parhaisiin pyöräilykaupunkeihin verrattuna lapsen kengissä. Toisaalta voimakas keskittyminen joukkoliikenteeseen, sen näkyminen niin liikenne- kuin aluekäyttösuunnitelmissa sekä vahva poliittinen tahtotila joukkoliikenteen edistämiseksi ovat tehneet Münchenistä kenties yhden maailman parhaista joukkoliikennekaupungeista.