Idyllinen Bern on Sveitsin 140 000 asukkaan pääkaupunki, ja tituleeraa itseään myös Sveitsin parhaaksi joukkoliikennekaupungiksi. Berniläisillä on Sveitsissä eniten joukkoliikennekortteja asukasta kohden, oli se sitten valtakunnallinen 50 % alennukseen oikeuttava joukkoliikennekortti, vapaaseen matkustamiseen oikeuttava ’all-you-can-eat’ –kortti tai jokin seudullinen tai seutujen väliseen matkustamiseen tarkoitettu joukkoliikennekortti. Bernissä asukkaat matkustavat joukkoliikenteellä myös Sveitsin pisimpiä matkoja. Bernissä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 28 %, kävelyn 39 %, pyöräilyn 11 % ja henkilöautoilun 22 %, ja joukkoliikenteen subventioaste on vajaa 27 %.
Sveitsi mielletään joukkoliikenteen oppikirjamaaksi, jossa 70 % asukkaista asuu 30 %:lla maan pinta-alasta, mutta Bern ei ole kuitenkaan täysin säästynyt 1970-luvulta vaikuttaneelta yhdyskuntarakenteen hajaantumiselta. Bernin asukasluku oli laskusuunnassa 30 vuotta asukkaiden muuttaessa kaupungin laitamille, ja vasta vuonna 2005 saavutettiin 1930-luvun taso 130 000 asukkaalla. Siitä lähtien asukasluku on ollut kasvussa. Myös autoliikenteen määrä on kasvanut rajusti moottoriteillä ja seudullisilla pääteillä 1980-luvulta 2010-luvulle.
Kunnia siitä, että joukkoliikenne on pitänyt Bernissä pintansa haasteista huolimatta, kuuluu sille, että Bernissä ei koskaan täysin luovuttu raitioteistä 1950-luvun vahvasta kyseenalaistamisesta huolimatta. Linjoja karsittiin, mutta järjestelmästä ei luovuttu ja tällä hetkellä Berniä palvelee kolme raitiotielinjaa. Nykyisin vastuu joukkoliikenteen järjestämisestä on kantonilla, mutta 1970-luvulla oli kaupungin päätös vahvistaa raitiotieverkostoa. Tätä seurasi useita laajennushankkeita ja viimeisen 20 vuoden aikana investoinnit ovat keskittyneet kaupungin länsiosiin kantonin johdolla.
Yksi Berninkin tavoitteista ja samalla menestystekijöistä on vakio- sekä tasa-aikataulut joukkoliikenteessä. 20 vuotta sitten tasa-aikatauluihin investoitiin valtion tasolta, mikä mahdollisti Sveitsin nykyisen aikataulujärjestelmän ja saumattomat matkaketjut. Intermodaalisuus nähdään erittäin tärkeänä joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta, ja Sveitsissä aikataulujen yhteensopivuutta koordinoidaan eri joukkoliikenneoperaattoreiden kesken. Kysyttäessä mielipiteitä markkinaehtoisesta liikenteestä, erityisesti matkaketjujen saumattomuus huolettaa ja saa sveitsiläiset kyseenalaistamaan markkinaehtoisen maailman auvoisuutta. Erityisesti kaupunkijoukkoliikenteessä markkinaehtoista toimintaa ei nähdä vaihtoehtona, sillä kokonaisjärjestelmän toimivuus kärsisi. Pitkämatkainenkaan joukkoliikenne ei olisi kannattavaa ilman paikallisia liityntälinjoja rautatie- ja linja-autoasemille. Sveitsissä ei ole joukkoliikenteessä markkinaehtoisia operaattoreita, mutta yhteistyö ja koordinointi valtion raideyhtiö SBB:n, paikallisten joukkoliikenneoperaattoreiden sekä niin ikään valtio-omisteisen seudullista bussiliikennettä harjoittavan PostAuton kanssa nähdään tiiviinä ja hyvänä.
Pysäkkien varustukseen kuuluvat reaaliaikainen aikataulunäyttö, linjakartat, lippuautomaatit ja katos.
Joukkoliikenne on verkko. Linjakartastoa on helppo seurata ja löytää vaihtopisteet.
Bernin haasteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa: jos autoliikennemäärät kasvavat entisestään, tulevat vastaan kapasiteettiongelmat. Elämän laadun säilyttäminen ja parantaminen on Bernissä syy pitää ajoneuvojen määrän kasvu kurissa. Liikenteestä aiheutuvat negatiiviset ulkoisvaikutukset halutaan pitää minimissä. Muun muassa tästä syystä pysäköinti Bernin keskustassa on melko kallista, sillä pysäköintipaikkaa etsivien ajoneuvojen määrää haluttiin vähentää. Tieliikenteen osalta liikenteen sujuvuutta halutaan parantaa. Myös bussien määrää keskustassa on haluttu vähentää katujen ruuhkautumisen ja kapasiteettiongelmien vuoksi ja panostaa raideliikenteeseen. Nykyisin Bernin 16 bussilinjaa eivät kulje lainkaan ydinkeskustaan ja alun muutosvastarinnan jälkeen ihmiset ovat tottuneet vaihtamaan kulkutapaa. Ajoneuvomäärien vähentämisen vuoksi ydinkeskustaan pääsee nykyisin nopeammin kuin aikaisemmin, vaikka matkan varrella vaihtaisikin bussista raitiovaunuun. Ydinasemassa ovat aikataulut. Seuraavaa bussia tai raitiovaunua ei joudu odottamaan 3-6 minuuttia kauemmin eikä aikatauluja tarvitse tietää.
Bernin joukkoliikenneterminaali sijaitsee pääjuna-aseman välittömässä läheisyydessä.
Bernissä joukkoliikennejärjestelmä palvelee jo hyvin eri kaupunginosia ja kävely- ja pyöräily-yhteydet pysäkeille ovat lyhyet. Nykyisin kehittämisen huomio on uuden rakentamisen ja kasvun keskittäminen tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja säästämällä maaseutua lisärakentamiselta. Bernissä joukkoliikenteen vaatimat kustannukset nähdään investointeina. Kaupunkijoukkoliikennettä on Sveitsissä jopa 10 000 asukkaan kaupungeissa. Vaikka joukkoliikenteen kehittäminen tällaisissa kaupungeissa on hankalaa ja bussit kulkevat osin tyhjillään, investointi joukkoliikenteeseen nähdään silti kannattavana kokonaisuuden kannalta. Sveitsissä joukkoliikenne ja yksityisautoilu ovat aidosti toistensa vaihtoehdot matkan laadusta tinkimättä. Tästä syystä toimiva intermodaalinen joukkoliikennekokonaisuus halutaan tarjota koko matkaketjulle.
Bernissä Bike & Ride nähdään paljon tärkeämpänä kuin Park & Ride, sillä seudullisen joukkoliikenteen tarjonta on vahva eikä ihmisiä haluta kannustaa käyttämään autoa pitkillä matkoilla. Pyöräilymäärät halutaan tuplata 11 %:sta 20 %:iin vuoteen 2030 mennessä, ja kaupunki panostaa muun muassa liityntäpysäköintiin rautatieasemien yhteydessä sekä on ottamassa käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmää. Lisäksi ydinkeskustasta ympäröiviin keskuksiin on rakennettu nopeita pyöräilyn pääväyliä.
Bernissä tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämääriä puolestaan 60 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenteen suhteen Bernissä ongelmana, joskin positiivisena sellaisena, on kapasiteetti. Päärautatieasemaa ollaan laajentamassa ensi vuonna, sillä se ei enää kestä ruuhkapiikkien käyttäjämäärää. Bernissä on käynnissä jatkuvat selvitykset kapasiteetin kasvattamisen suhteen.
Osin positiivisena ongelmana on tällä hetkellä myös valtakunnallisten joukkoliikenteen ’all-you-can-eat’ -korttien suosio, jonka tuottama voitto on ollut laskusuunnassa laajan käytön vuoksi erityisesti ruuhka-aikoina. Lippu- ja maksujärjestelmien suhteen Sveitsissä on ollut pohdinnan alla ja kokeilussa monenlaisia järjestelmiä. Monissa kaupungeissa on päädytty lopulta takaisin paperilippuun, sillä käyttäjät pitivät esimerkiksi älykorttijärjestelmiä hankalina.
Bernissä ja Sveitsissä joukkoliikenteen edistämisen painopisteitä ovat aikataulusuunnittelu, käytön helppous, autopysäköinnin rajoittaminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen taajamissa. Yksi syy joukkoliikenteen menestykseen on varmasti siinä, että kehittäminen on niin ehdottoman käyttäjäkeskeistä. Bernissä käytettävissä olevat resurssit halutaan fokusoida siihen, mikä on käyttäjille kaikkein tärkeintä. Wifi-järjestelmien ja muiden mukavuuksien sijaan valitaan ennemmin aikataulusuunnittelu. Niin käyttöönotto- kuin ylläpitokustannuksiltaan kalliiden lippu- ja maksujärjestelmien sijaan suositaan vaikka vanhanaikaiselta kuulostavaa paperilippua, kunhan järjestelmä on vain helppo ja yksinkertainen käyttäjälle ja resurssit säästyvät tarjonnan ja aikataulujen parantamiseen.
Bernissä vaihtaminen bussista raitiovaunuun on vaivatonta ja tapahtuu pienessä tilassa.