Utrecht –kansallisen tason joukkoliikennettä paikallisesti
Utrecht on Alankomaiden neljänneksi suurin kaupunki 330 000 asukkaallaan. Se sijaitsee Alankomaiden ytimessä ja toimii keskeisenä solmupisteenä raide-, tie- ja vesiverkostolle. Kaupunki on hyvin vanha: roomalaiset perustivat sen jo vuonna 47 jKr. ja tuolloin se sijaitsi nykyisin etelämmäksi siirtyneen Reinin joen varrella. Nykyään kaupungin itäosassa sijaitseva vanha kaupunki on idyllinen osa modernisoitua kaupunkia, jonka läpi kulkevat kanaalit ja niiden varrella sijaitsevat lukuisat ravintolat ja kahvilat houkuttelevat viettämään aikaa kaupungissa. Kaupungin keskeisenä tavoitteena onkin parantaa elämisen laatua ja luoda viihtyisämpää ja turvallisempaa ympäristöä kaikille kaupungin ihmisille.
Voimakkaasti kasvava Utrecht on Alankomaiden suosituimpia muuttokohteita ja kaupungin väkiluvun ennustetaankin kasvavan vuoteen 2040 mennessä jo 450 000 asukkaaseen. Jatkuvat laajentamispaineet olivat keskeinen syy myös uuden päärautatieaseman ja asemanseudun ympäristön kehittämiselle. Tämä Alankomaiden suurin rakennushanke aloitettiin vuonna 2008 ja itse asema valmistui vuoden 2017 alkupuolella. Uudelta päärautatieasemalta on kattavat yhteydet niin raitiovaunuihin kuin kaupunki- ja kaukoliikennebusseihin. Keskeisen sijaintinsa ja laadukkaan junaverkostonsa johdosta paikallisten on mahdollista käydä töissä esimerkiksi Amsterdamissa tai Haagissa. Aseman ympäristöön rakennettavat autopaikattomat asuin- ja toimistorakennukset sekä aseman alapuolelle rakennettavat hulppeat 22 000 pyöräpysäköintipaikkaa pitävät kuitenkin huolen siitä, että projekti jatkuu vielä vuosia aiheuttaen haasteellisia poikkeusliikennejärjestelyjä.
Joukkoliikenteen solmupiste Utrecht Central on Alankomaiden suurin juna-asema.
Vyöhykeajattelu ohjaa suunnittelua
Utrechtille on luotu vastikään monien Euroopan kaupunkien tapaan Sustainable Urban Mobility Plan, jonka mukaisesti Utrecht on jaettu alueisiin A, B ja C. A-tyypin keskusta-alueella liikennettä suunnitellaan vain jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla laadukkaan joukkoliikenteen ollessa itsestäänselvyys; henkilöautot ohjataan kiertämään kaupungin keskusta kehäteitä pitkin. A-alueita ympäröivällä B-alueella puolestaan kaikki kulkumuodot ovat tasa-arvoisia ja niitä suunnitellaan ottaen huomioon sekä henkilöautot, joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku. Vastaavasti C-alueella joukkoliikenteen järjestäminen ei ole ensiarvoista, mikäli sitä ei voida järjestää kustannustehokkaasti.
Raitiotie lisää kapasiteettia
Utrechtin sisäinen joukkoliikennejärjestelmä perustuu valtaosin bussiliikenteeseen. Kaupungin kahdesta runkobussilinjasta linja 12 liikennöi Utrechtin lääketieteellisen yliopiston ja päärautatieaseman välillä ja linja 28 heilurilinjana Vleutenin aseman ja lääketieteellisen yliopiston välillä. Linjoilla on käytössä pitkät nivelbussit, jotka liikennöivät valtaosan matkastaan näille tarkoitetuilla ja muusta katuverkosta erotetuilla bussikaistoilla. Kapasiteettiongelmien vuoksi linjan 12 tilalle ollaan rakentamassa raitiotietä, jonka on määrä valmistua vuonna 2018. Tämä uusi, kaupungin itäpuolella sijaitseva raitiotie on tarkoitus yhdistää jo olemassa olevaan läntiseen raitiotiehen uuden päärautatieaseman yhteydessä. Näin parhaimmillaan 3 minuutin vuorovälillä liikennöivät runkolinjat muodostavat silmälasin sankojen muotoisen runkoverkon. Tämän runkoverkon rinnalla liikennöidään tavallisilla kaupunkibusseilla, jotka eivät nykytilassaan syötä runkolinjoja, vaan ne päättyvät runkolinjojen tavoin päärautatieasemalle.
Liityntäpysäköinti helpottaa ruuhkia
Alankomaille tyypillisesti myös Utrechtissa pyöräilyn kulkutapaosuus on hyvin korkea (25%). Pyöräilijöitä on itse asiassa niin paljon, että edes suunnitellut pyöräpysäköintitilat eivät riitä vastaamaan kysyntään. Pyöräilijöistä osan toivotaankin siirtyvän joukkoliikenteen käyttäjiksi, jotta ruuhkautuminen lievenisi ja joukkoliikenteen järjestäjä saisi enemmän lipputuloja. R + R -pysäköintilaitoksia sijaitsee kaupungissa suuri määrä ja ne on sijoiteltu valtaosin lähelle joukkoliikenteen suurimpia pysäkkejä. Utrechtissa on myös panostettu neljään suureen P+R -pysäköintilaitokseen, jotka sijaitsevat suuremman kehätien välittömässä läheisyydessä ja niiltä on hyvät joukkoliikenneyhteydet keskustan suuntaan.
Liityntäpyöräpysäköinti (R+R) on hyvin suosittua Utrechtissa.
P+R -pysäköintilaitokset sijaitsevat ison kehätien varrella hyvien joukkoliikenneyhteyksien yhteydessä.
Matkakortti kattaa koko maan
Edistyksellisen asemasuunnittelun lisäksi Utrechtin selkeä vahvuus on sen joukkoliikenteen lippujärjestelmä. Alankomaissa on käytössä koko maan kattava, yhtenäinen lippujärjestelmä, jonka perustana on matkakortti OV-ChipKaart. Lippujärjestelmä on lippuvalikoimaltaan varsin perinteinen, mutta erilaisen siitä tekee kilometripohjainen hinnoittelumalli. Kaikissa Alankomaiden joukkoliikennevälineissä matkakorttia käyttävät matkustajat leimaavat kortin sekä kulkuneuvoon noustessa, että poistuessa. Tällä tavalla matkasta voidaan veloittaa kilometripohjainen hinta, joka muodostuu 0,89€ kiinteästä maksusta sekä 0,12…0,16€ kilometrikohtaisesta maksusta. Järjestelmä mahdollistaa siis myös huomattavasti kattavamman matkustajatiedon keräämisen, mitä hyödynnetään Utrechtissa optimoimaan joukkoliikenteen linjastoja. Utrechtissa opiskelijat matkustavat valtion tarjoamana joukkoliikenteessä ilmaiseksi: opiskelijoiden toivotaan kuitenkin leimaavan lippunsa matkustajatiedon keräämisen toivossa.
Matkan leimaus tapahtuu sekä kulkuneuvoon noustessa että poistuessa.
Utrechtissa suurimmat joukkoliikenteelliset haasteet liittyvät erittäin tiiviiseen ja päärautatieaseman ympäristöön keskittyneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Joukkoliikenteen ja pyöräväylien kapasiteetti on lähes maksimissaan ja laajentumispaineet ovat jatkuvia. Tätä ongelmaa pyritään jatkossa lieventämään kehittämällä muiden juna-asemien ympäristöä ja parantamalla niiden saavutettavuutta. Haasteita tuottavat myös katutilan jakaminen kaikille kulkumuodoille: useissa ihmisen mittakaavaan tehdyissä katutiloissa tämä ei ole mahdollista, jonka myötä suunnitteluperiaatteiden vastaisesti jotain kulkumuotoa tai logistisia toimintoja joudutaan rajoittamaan. Tulevaisuudessa Utrecht pyrkii kasvattamaan joukkoliikenteen kapasiteettia ja Alankomaissa tahtotila yhdistää uusia liikennepalveluita joukkoliikenteeseen on suuri. Tavoitteena on myös sähköistää koko kaupungin bussijärjestelmä vuoteen 2025 mennessä.