Karlstad – isojen askelten pikkukaupunki

Karlstad on 60 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Vänernin pohjoisrannalla Klarjoen suistossa. Joki jakautuu kaupungin kohdalla moneen haaraan ennen kuin se laskee Vänerniin, joten vesi on tärkeä elementti Karlstadin kaupunkikuvassa. Karlstad on Ruotsin merkittävimpiä metsäteollisuuskaupunkeja, ja siellä sijaitsee Ruotsin toiseksi suurin sisämaasatama Västeråsin jälkeen. Karlstadista pääsee suoraan Pohjanmerelle Vänernin ja Götanjoen kautta, joka johtaa Vänernin etelärannalta Trollhättanista Göteborgiin. Myös maaliikenneyhteyksien kannalta kaupungin sijainti Tukholman ja Oslon välisen rautatien ja E18-moottoritien varrella on hyvä. Karlstadin ulkopuolella on yksi Ruotsin suurimmista kauppakeskuksista, Bergvik, jossa erityisesti norjalaiset käyvät ostoksilla edullisemman valuutan vuoksi. Kaupungissa on myös toiminut yliopisto vuodesta 1999 lähtien.

Karlstad on teollisuutensa sekä energiayhtiönsä vuoksi vauras kaupunki, jolla on taloudellisia resursseja kehittämiseen. Poliittinen tahtotila joukkoliikenteen edistämiseen on hyvä, sillä vihreät on iso puolue kaupunginvaltuustossa. Joukkoliikenne nähdään tärkeänä muutosvoimana kaupungin kehityksessä, joten sen edistämiseen on osoitettu varoja jo vuosien ajan. Suuri muutos tehtiin muutama vuosi sitten, kun 17 linjaa muutetiin 8 runkolinjaksi. Tällä hetkellä Karlstadissa on 11 joukkoliikennelinjaa, joista kahdeksan on runkolinjoja ja kolme kaupunkikeskustan sisäisiä linjoja. Lisäksi kaupungissa on kuusi koulu- ja työmatkalinjaa ja neljä Hockey-linjaa jääkiekko-otteluiden aikaan. Vaikka linjoja on vähennetty, matkustajamäärät ovat kasvaneet 65 % kymmenessä vuodessa. Vuonna 2005 joukkoliikenteellä tehtiin 3,9 matkaa vuodessa ja kymmenen vuotta myöhemmin luku oli 6,5 miljoonaa. Syynä ovat mm. joukkoliikenteen nopeutuminen ja selkeytyminen. Ruotsin kansallisen joukkoliikennebarometrin mukaan Karlstad on vuosittain ruotsalaisten joukkoliikennekaupunkien ylintä kärkeä. Karlstad ja Luleå ovat vuodesta toiseen kaksi johtavaa kaupunkia.

 

Karlstadissa on edelleen vahva joukkoliikenteen kehitystrendi. Seuraava kehitysaskel on nopeuttaa bussiliikennettä entisestään muuttamalla runkolinjat asteittain Bus Rapid Transit (BRT) -linjoiksi, joilla bussit kulkevat omilla väylillään erillään muusta autoliikenteestä. Ensimmäinen BRT-linja toteutetaan keskussairaalaan ja yliopiston välille. Linja vaatii isoja investointeja, sillä keskussairaalan taakse rakennetaan uusi joukkoliikennesilta joen yli ja suurimmalle osalle linjaa rakennetaan erillinen väylä busseille. Suunnitteluperiaatteet muistuttavat raitiotieliikenteen suunnittelua. Esimerkiksi kaupungin pohjoisosassa bussiväylä on tarkoitus linjata kerrostaloalueen keskeltä, kun tällä hetkellä kadut kulkevat alueen ohi molemmilta puolilta.

BRT-linjojen rakentamisen yhteydessä myös pysäkki-infrastruktuuria parannetaan, jotta pysäkit ovat entistä esteettömämpiä. Jo nyt pysäkki-infran laatuun on panostettu. Keskussairaalalla on katettu odotustila, jossa on korkeatasoinen informaatio. Samoin yliopiston pysäkki on laadukas. Monilla pysäkeillä on näkövammaisille kuulutusmahdollisuus nappia painamalla, ja busseissa kuulutukset kuuluvat myös ulos pysäkillä odotteleville.

Iso tulevaisuuden investointi on myös matkakeskuksen uudelleen rakentaminen. Nykyään kaupungissa on kolme joukkoliikennehubia: rautatieasema, matkahuolto ja kaupunkiliikenteen terminaali torilla. Nämä sijaitsevat toisistaan erillään, joten liittyminen pitkämatkaisesta liikenteestä kaupunkiliikenteeseen ei ole sujuvaa. Matkakeskus toteutetaan nykyisen rautatieaseman yhteyteen, johon tulee pitkämatkaisen bussiliikenteen terminaali. Kaupunkiliikenteen pääterminaali jää torille, mutta matkakeskuksen yhteyteen tulee toinen hub, jossa pitkämatkaisen joukkoliikenteen käyttäjien on helppo vaihtaa paikallisbusseihin.

Joukkoliikenneterminaali Stora Torgetilla on selkeä, ja opastus on hyvin toteutettu. Lippuautomaatteja on tärkeimmillä pysäkeillä, kuten keskussairaalalla, yliopistolla ja rautatieasemalla torin lisäksi. Pysäkki-informaatio on kattava. Kaikilla pysäkeillä on metromaisen selkeä linjakartta ja useilla pysäkeillä on fyysinen aikataulunäyttö. Lisäksi Karlstadbussilla on oma apps, jossa on reittiopas ja pysäkki-informaatio. Skemaattisen linjakartan lukemista vaikeuttaa se, että kartassa ei ole topografiatietoa. Karttaa ollaan parantamassa niin, että siihen lisätään jokia tai muita maamerkkejä, jotta pysäkkien sijainti on helpompi hahmottaa.

Yksi Karlstadbussin menestystekijä on luova joukkoliikennetiimi. Tiimissä on 11 työntekijää, jonka lisäksi sotekuljetuksista vastaa kolme henkilöä. Tiimin jäsenet ovat eritaustaisia. Suunnitteluinsinöörien lisäksi siinä on mm. psykologeja, sosiologeja sekä markkinoinnin ja asiakaspalvelun asiantuntijoita. Tiimiä johdetaan hyvin, ja ilmapiiri on luovuuteen kannustava. Kaikessa pyritään palvelemaan asiakkaita eli joukkoliikenteen matkustajia. Kuljettajia ryhdytään kouluttamaan Systemsbolagetin asiakaspalveluohjelmalla tämän vuoden aikana, ja samoin lipuntarkastajien brändiä on muutettu enemmän asiakaspalvelijoiksi, joilta voi kysyä neuvoa matkustamiseen. Hyvien kuljettajien lisäksi matkustusmukavuutta parantavat hyvä bussikalusto, joissa on mm. ilmainen Wifi, USB-latausmahdollisuus sekä televisio.

Markkinaehtoista liikennettä Karlstadissa ei kannateta, sillä se aiheuttaa isoja haasteita joukkoliikenteen koordinoinnin osalta. Joukkoliikenneasiantuntijan mukaan puhtaasti markkinaehtoisessa järjestämistavassa järjestelmän kokonaishallinta ei ole kenenkään vastuulla, jolloin käyttäjäystävällisyyden varmistaminen on haasteellista.