Informaatio- mitä, missä ja milloin
Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä on yksi kriittisimmistä joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Mikäli oikeaa, helposti saatavilla olevaa ja reaaliaikaista tietoa ei ole saatavilla, ihmiset valitsevat todennäköisemmin toisen kulkutavan. Erityisesti satunnaisille käyttäjille, kuten turisteille, informaatio pitää jakaa mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Myös aktiiviset käyttäjät, jotka käyttävät ennestään tuntematonta reittiä, tarvitsevat kattavaa ja reaaliaikaista informaatiota. Ajantasainen, oikea info lisää järjestelmän luotettavuutta, mikä on yksi tärkeimmistä palvelutasotekijöistä käyttäjän kannalta.
Tietoa monipuolisesti eri tarpeisiin
Kuten lippu- ja maksujärjestelmissä myös informaation osalta mobiililaitteet tuovat monipuolisuutta informaatiovälineisiin. Mobiili ei korvaa täysin fyysisiä informaatiovälineitä, sillä asiakkaat kaipaavat erilaista informaatiota eri tarpeisiin. Esimerkiksi työpaikan läheltä saattaa mennä kaksi eri linjaa eri pysäkeiltä. Toiselta pysäkiltä menee busseja muutaman minuutin välein, mutta työntekijä ei välttämättä pääse niillä ihan kotinsa viereen. Toiselta pysäkiltä sen sijaan menee bussi lähes suoraan kotiovelle, mutta vuoroväli on 20 minuuttia. Työntekijä voi välillä valita nopean vuorovälin linjan, jolloin hän pysäkille ja katsoo näyttötaulusta, koska seuraava bussi tulee. Toisinaan hän haluaa päästä bussilla kotiovelle ja valitsee toisen pysäkin. Ennen pysäkille lähtöä hän tarkistaa puhelimelta, koska seuraava bussi saapuu, jotta ei joudu odottamaan pysäkillä turhaan. Vastaavasti isoilla, keskeisillä pysäkeillä reaaliaikainen informaatio on hyvä tarjota pysäkille asennettavalla näyttötaululla.
Fyysinen informaatio bussipysäkeillä on tehokas tapa esittää informaatiota.
Pysäkillä ollessa informaation katsominen puhelimesta voi viedä kauemmin
kuin fyysisestä näyttötaulusta. –Anders Dyberg, Karlstad Public Transport
Digitaalisesti tieto voidaan tarjota mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä. Tässä ylivoimaisesti suosituimpia ovat reittioppaat, jotka tarjoavat kaiken oleellisen tiedon kootusti yhdestä paikasta. Fyysisessä infrastruktuurissa informaatio voidaan visualisoida infotauluilla, opaskylteillä tai esimerkiksi värein. Myös infrastruktuurin selkeys ja muoto helpottavat asiakkaita tulkitsemaan informaatiota oikein. Riippumatta informaatiorajapinnan muodosta on informaatio hyvä tarjota asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Nopea tiedon sisäistäminen on olennaista informaatiojärjestelmissä, joten mobiilikäyttöliittymissä sekä informaatiossa niin pysäkeillä kuin kulkuneuvoissa visuaaliseen yksinkertaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Informaatiojärjestelmiä suunniteltaessa olisi syytä käyttää tukena palvelumuotoilun ammattilaisia.
Case Lahti
Lahdessa on käytössä järjestelmä, jossa pysäkki-informaatiota jaetaan mobiilisti paikkatietoon perustuen. Järjestelmä tarjoaa lähimmän pysäkin lähtöajat samanlaisessa muodossa kuin ne ovat fyysisissä näytöissä.
Milloin ja mitä informaatiota tarvitaan?
Informaation laadun ohella yhtä tärkeää on informaatioketjun katkeamattomuus. Tietoa matkasta tarvitaan sen alkupisteestä päätepisteeseen. Esimerkiksi kaukoliikenteen kytkentä paikallisliikenteeseen vaatii selkeää opastusta terminaalissa. Hyvä periaate on keskittää paikallisliikenteen terminaali kaukoliikenteen välittömään läheisyyteen ja opastaa sekä paikallisliikenteen että kaukoliikenteen terminaalista reitti toiseen. Paikallisliikenteen sisällä tarvittavaa informaatiota on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.
Pysäkit
Bernissä pysäkkien informaatio ja varustelu ovat erinomaista. Pysäkeiltä löytyvät lippuautomaatti, reaaliaikainen informaationäyttö, linjakartta, aikataulut, roskis, penkki sekä katos. Korkea varustelutaso sekä yllä- ja puhtaanapito on kallista, mutta tämän on katsottu olevan tärkeä tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuudessa. Pysäkkejä voidaan myös varustella niiden käyttötarkoitusten mukaan; erityisen tärkeää tämä on pysäkeillä, joita käyttävät satunnaiset käyttäjät. Esimerkiksi matkakeskusten, oppilaitosten, sairaaloiden ja turistikohteiden informaation tulee olla laadukasta, mutta tämän lisäksi voidaan tarjota tietoa esimerkiksi pysäkkiä ympäröivistä kohteista ja aukioloista. Monissa case-kaupungeissa pysäkille on asennettu kävelykartta, josta asiakas näkee mielenkiintoiset kohteet sekä kävelyetäisyydet visuaalisesti selkeällä tavalla.
Strasbourg - informaatio edellä
Reaaliaikaisen saapumisinformaation vaikutukset odotteluaikaan
Seattle
Seattlen alueella toimivan reaaliaikaista informaatiota tarjoavan järjestelmän käyttäjien odotusaikojen todettiin olevan keskimäärin 30% matalammat kuin ilman informaatiota olevilla käyttäjillä. Reaaliaikaista informaatiota hyödyntävät käyttäjät osasivat suunnitella lähtönsä bussipysäkille paremmin.
Haag, Hollanti
- Raitiotiepysäkkien reaaliaikaista informaatiota tarjoavat informaatiotaulut pienensivät koettua odotteluaikaa 20% (1.3min)
Lontoon bussipysäkeille asennetut saapumisaikalaskurinäytöt
- 65% matkustajista ilmoitti odotteluajan lyhentyneen, vaikka bussien aikataulut eivät muuttuneet
- 83% koki odotteluajan menevän nopeammin
- 89% oli samaa mieltä siitä, että odottelu informaation kanssa on hyväksyttävämpää
Informaatio joukkoliikennevälineessä
Asiakas tarvitsee tietoa matkastaan myös joukkoliikennevälineen sisällä. Matkustuskokemus on helposti negatiivinen, jos oikean poistumispysäkin tunnistamista pitää jännittää. Joukkoliikennevälineessä on syytä olla näkyvillä vähintään linjakartta sekä informaatio seuraavista pysäkeistä. Linjakartasta ja pysäkkien nimistä voi helposti tarkistaa, onko hypännyt oikeaan bussiin, kulkeeko se oikeaan suuntaan ja missä kohtaa linjalla ollaan menossa. Näin pystyy ennakoimaan poistumista.
Bernissä, Zürichissä ja Strasbourgissa on esimerkillinen informaatio joukkoliikennevälineiden sisällä. Näytöillä näkyy muutama seuraava pysäkki, niiden välinen matka-aika sekä vaihtoyhteydet eri pysäkeiltä. Niistä on helppo seurata matkan kulkua. Tietyissä kulkuneuvoissa ilmoitetaan myös jatkoyhteyksien tarkempia tietoja, kuten lähtöaika ja –laituri, kohde ja linja. Järjestelmän toimivuus edellyttää, että kaikki joukkoliikenteen kulkuneuvot ovat kytkettynä tietojärjestelmiin.
Häiriö- ja poikkeusinformaatio
Matkustajien informoiminen häiriötilanteista kuuluu korkeatasoiseen asiakaspalveluun, sillä se lisää matkustusmukavuutta häiriön sattuessa. Häiriöinformaatiota on helppo jakaa fyysisissä näyttötauluissa pysäkeillä ja joukkoliikennevälineissä sekä myös mobiilisovelluksissa. Mobiilisti jaettava informaatio tavoittaa asiakkaat jo ennen joukkoliikennematkaa, jolloin he voivat valita toisen kulkutavan jo lähtöpisteessä ennen pysäkille menoa. Tulevaisuudessa häiriöinformaatiota voidaan tarjota myös räätälöidysti esimerkiksi henkilölle, jonka jokapäiväisellä työmatkalla on häiriö tai esimerkiksi rakentamisesta johtuva poikkeusliikennejärjestely.
Tieto täytyy koota, jotta sen voi jakaa
Jotta informaatiota voidaan jakaa matkustajille, sitä täytyy koota laajasti joukkoliikenteestä ja koko liikennejärjestelmästä. Suomessa vuoden 2018 aikana voimaan astuva laki liikenteen palveluista määrittelee, että liikkumispalveluita koskevat olennaiset tiedot tulee olla avoimessa rajapinnassa vakiotietomuodossa (Liikennepalvelulaki 2018/2 §1). Olennainen tieto on muun muassa reaaliaikaista tietoa muun muassa joukkoliikennevälineiden kulusta, ruuhkista, säätiedoista, joukkoliikennevälineiden vikailmoituksista sekä tietoa onnettomuuksista ja muista häiriöistä. Jatkossa kaikkien liikennepalveluiden avoin data mahdollistaa tiedon kattavan koonnin, mitä eri osapuolet voivat hyödyntää ja jakaa eteenpäin asiakkaille. Lisäksi täytyy olla resursseja informaation jakamiseen, jota voi myös automatisoida mahdollisuuksien mukaan.
LÄHTEET:
Kittelson & Assoc, Inc., Parsons Brinckerhoff, Inc., KFH Group, Inc., Texam A&M Transportation Institute, & Arup. (2013). Transit Capacity and Quality of Service Manual. Third Edition. Transit Cooperative Highway Research Program (TCRP) Report 165, published by Transportation Research Board, Washington
Lahti. (2017). Lahden Seudun Liikenne. Mattersoft. Saatavissa: https://lsl.mattersoft.fi/timetable/#?stop=103921
Watkins, K., B. Ferris, A. Borning, S. Rutherford, and D. Layton (2011) Where Is My Bus? Impact of mobile real-time information on the perceived and actual wait time of transit riders. In Transportation Research Part A: Policy and Practice, Vol. 45, pp. 839-848.
Dziekan, K. and A. Vermeulen (2006) Psychological Effects of and Design Preferences for Real-Time Information Displays. In]ournal of Public Transportation, Vol. 9, No.1. http:/ jwww.nctr.usf.edu/jptjpdf/JPT%209-1 %20Dziekan.pdf
Turnbull, K.F. and R.H. Pratt (2003) TCRP Report 95: Traveler Response to Transportation System Changes. Chapter 11-Transit Information and Promotion. Transportation Research Board of the National Academies, Washington, D.C. http:/ j onlinepubs.trb.org/ onlinepubsjtcrp jtcrp_rpt_ 9 Sell.pdf