Göteborg – matkalla joukkoliikennekaupunkien
raskaaseen sarjaan

Göteborg on Helsingin kokoinen kaupunki, jossa asuu 550 000 ihmistä ja koko alueella noin miljoona. Kaupunki sijaitsee Pohjanmeren rannalla Göta-joen suulla, joten satama ja laivateollisuus ovat olleet merkittävässä roolissa kaupungin historiassa. Göteborg tunnetaan myös autoteollisuuskaupunkina, sillä siellä sijaitsevat Volvon pääkonttori ja tehtaat. Teollisuuden rooli on aikojen saatossa hiukan vähentynyt, ja nykyään Göteborg on finanssialan, palveluyrittäjyyden, koulutuksen ja tieteen sekä viihteen keskus.

Göteborg on Volvo-brändinsä myötä ollut perinteisesti autovaltainen kaupunki. Viime vuosina päätöksentekijät ovat kuitenkin havahtuneet siihen, että ruuhkainen, meluinen ja saasteinen kaupunki ei houkuttele ihmisiä eikä bisnestä. He ovat myös seuranneet Tukholman menestystä, johon on ollut merkittävä vaikutus kaupungin raideliikenneinvestoinneilla. Näistä syistä johtuen Göteborgin poliittinen tahtotila joukkoliikenteen ja myös pyöräilyn edistämiselle on vahva. Virkamiesten ei tarvitse vakuuttaa päätöksentekijöitä kestävän liikenteen hyödyillä, vaan rahoitusta osoitetaan joukkoliikennehankkeille päättäjien tahdosta. Virkamiehillä ja poliitikoilla on kaiken kaikkiaan hyvä yhteys. Päätöksentekijät ja virkamiehet pitävät mm. yhteisiä seminaareja, joissa kaupunkia kehitetään hyvässä hengessä ja yhteistyössä.

Edelleen Göteborgissa tehdään suurin osa matkoista autolla (41 %), mutta osuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 autoilun osuus oli 50 %. Samassa ajassa joukkoliikenteen osuus on kasvanut 26 %:sta 28 %:iin ja pyöräilyn osuus on pysynyt suunnilleen samana (8 %). Kävelyn osuus on lisääntynyt merkittävästi, 15 %:sta 24 %:iin. Joukkoliikenteen subventioaste on vähän alle 50 %.

Göteborg auton omistus 1 000 asukasta kohden.

Keskustaan saapuvaa autoliikennettä on vähennetty rakentamalla P+R-alueita useiden sisääntuloväylien varteen. P+R-alueiden saavutettavuus on hyvä, sillä rampit johtavat moottoriteiltä suoraan autopysäköintiin. Liittyminen bussiliikenteeseen on sujuva. Vuoroväli on ruuhka-aikana 5−10 minuuttia, pysäkki-informaatio on riittävä ja odotustilat ovat katettuja. P+R-alueita on keskustan ulkopuolella yhteensä 18, ja niissä on yhteensä 1300 autopaikkaa. Keskustan autoliikennettä on suitsittu myös ruuhkamaksun avulla, joka on otettu käyttöön tammikuun alussa 2013. Kaupunkiin saapuvien tai kaupungista lähtevien autoilijoiden on maksettava ajankohdasta riippuen 9, 16 tai 22 kruunua arkipäivisin kello 6.00–18.30 välillä.

Park and Ride sekä Bike and Ride ovat kaupungissa yleisiä.

Göteborgin joukkoliikenneverkko on kattava ja toimiva. Joukkoliikennejärjestelmä koostuu bussi-, raitiotie-, juna- ja laivayhteyksistä. Linjoja on yhteensä yli 900, ja ne muodostavat selkeän verkon. Keskustassa ja sen ulkopuolella on laadukkaita vaihtoterminaaleja, joissa on helppo vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Parhaimmissa terminaaleissa on kioski, jossa voi nauttia vaikkapa kahvikupposen sisätiloissa. Joukkoliikenne on nopeaa, koska raitiovaunut ja bussit kulkevat paljon erillistä infraa pitkin. Keskustassa ja sen ulkopuolella on paljon bussikaistoja – jopa keskustaan saapuvalla moottoritiellä. Lähitulevaisuudessa bussikaistoja aiotaan rakentaa yhteensä 60 kilometriä lisää. Keskustassa bussit käyttävät raitiolinjoja, ja myös pysäkki-infrastruktuuri on sama. Pysäkkikorkeus on 17 cm, jotta se sopii sekä busseille että raitiovaunuille. Näin ollen pysäkkien esteettömyys ei ole kovin hyvällä tasolla. Joukkoliikennevälineissä on rampit, joita liikuntaesteiset voivat käyttää, mutta niiden käyttäminen lisää pysäkkiaikaa. Osa raitiovaunukalustosta on vuosikymmeniä vanhaa, joten niiden esteettömyys on puutteellista. Kyseiset raitiovaunut ovat omalla tavallaan nostalgisia, mutta verrattuna esimerkiksi Strasbourgin tyylikkäisiin ja moderneihin raitiovaunuihin matkustusmukavuus ei ole järin hyvä.

Bussit ja raitiovaunut käyttävät samoja kaistoja ja pysäkkejä, mikä tuottaa ongelmia pysäkkien reunakiven korkeudessa.

Liityntäpysäkkiratkaisu.

Linja 55 on pilottilinja, jolla kokeillaan sähköbussia julkisten toimijoiden  ja Volvon yhteistyönä. Linja kulkee kahden tiedepuiston Lindholmenin ja Chalmersin välillä. Päästötön käyttövoima mahdollistaa sen, että bussi voi ajaa rakennuksen sisään. Lindholmenissa bussista voi astua suoraan kahvilan pöytään, jolloin bussin odotustilakin on lämmin. Bussi ladataan päätepysäkeillä, jolloin latausjärjestelmä ei ole säälle alttiina.

Linjan 55 sähköbussin päätepysäkki sijaitsee sisätiloissa.

Göteborgissa on vahva joukkoliikenteen kehitystyö käynnissä. K2020 on kuntien, Västtrafikin, Trafikverketin ja Västra Götalandsregionin yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuus 40 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Hanke sisältää kymmeniä toimenpiteitä, joilla eri joukkoliikennemuotoja edistetään. Suurin kokonaisuus on Västsvenska paketet, joka on Trafikverketin johtama hanke kaupunkiliikenteen parantamiseksi. Paketissa on merkittävä rooli joukkoliikenteen edistämisellä erityisesti työmatkoilla. Siihen sisältyy muun muassa lähijunien kapasiteetin lisääminen, mikä vaatii myös asemien ja seisakkeiden laiturien pidentämistä.

Vuonna 2028 on tavoitteena avata maanalainen osa keskusrautatieasemalle sekä rautatietunneli keskustan ali, jolloin työmatkaliikkujien ei tarvitse vaihtaa joukkoliikennevälinettä rautatieasemalla. Lisäksi Västsvenska paketet -hankkeeseen sisältyvät mm. uusien bussikaistojen rakentaminen, tieliikennetunnelin rakentaminen sekä Götaälvbron-sillan uudistaminen. Yksi suuri kehityshanke Göteborgissa on Älvstaden, joka on Pohjoismaiden suurin kaupunkirakentamisen hanke. Göta-joen varteen rakennetaan eri alueille uudenaikaista, monipuolista kaupunkia. Hankkeen myötä Göteborgin kantakaupungin koko tuplaantuu, sillä sen myötä kaupunkiin tulee 25 000 uutta asuntoa ja 45 000 uutta työpaikkaa. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut tärkeässä roolissa alusta saakka.

Uudistusten myötä Ruotsin autokaupunkina mainetta niittänyt Göteborg astuu joukkoliikennekaupunkien raskaaseen sarjaan. Päättäjien, virkamiesten ja kaupunkilaisten yhteinen tahtotila vie kohti isoa visiota, joka on monessa kaupungissa vain utopiaa.