Göteborg – matkalla joukkoliikennekaupunkien
raskaaseen sarjaan
Göteborg on Helsingin kokoinen kaupunki, jossa asuu 550 000 ihmistä ja koko alueella noin miljoona. Kaupunki sijaitsee Pohjanmeren rannalla Göta-joen suulla, joten satama ja laivateollisuus ovat olleet merkittävässä roolissa kaupungin historiassa. Göteborg tunnetaan myös autoteollisuuskaupunkina, sillä siellä sijaitsevat Volvon pääkonttori ja tehtaat. Teollisuuden rooli on aikojen saatossa hiukan vähentynyt, ja nykyään Göteborg on finanssialan, palveluyrittäjyyden, koulutuksen ja tieteen sekä viihteen keskus.
Göteborg on Volvo-brändinsä myötä ollut perinteisesti autovaltainen kaupunki. Viime vuosina päätöksentekijät ovat kuitenkin havahtuneet siihen, että ruuhkainen, meluinen ja saasteinen kaupunki ei houkuttele ihmisiä eikä bisnestä. He ovat myös seuranneet Tukholman menestystä, johon on ollut merkittävä vaikutus kaupungin raideliikenneinvestoinneilla. Näistä syistä johtuen Göteborgin poliittinen tahtotila joukkoliikenteen ja myös pyöräilyn edistämiselle on vahva. Virkamiesten ei tarvitse vakuuttaa päätöksentekijöitä kestävän liikenteen hyödyillä, vaan rahoitusta osoitetaan joukkoliikennehankkeille päättäjien tahdosta. Virkamiehillä ja poliitikoilla on kaiken kaikkiaan hyvä yhteys. Päätöksentekijät ja virkamiehet pitävät mm. yhteisiä seminaareja, joissa kaupunkia kehitetään hyvässä hengessä ja yhteistyössä.
Edelleen Göteborgissa tehdään suurin osa matkoista autolla (41 %), mutta osuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 autoilun osuus oli 50 %. Samassa ajassa joukkoliikenteen osuus on kasvanut 26 %:sta 28 %:iin ja pyöräilyn osuus on pysynyt suunnilleen samana (8 %). Kävelyn osuus on lisääntynyt merkittävästi, 15 %:sta 24 %:iin. Joukkoliikenteen subventioaste on vähän alle 50 %.
Keskustaan saapuvaa autoliikennettä on vähennetty rakentamalla P+R-alueita useiden sisääntuloväylien varteen. P+R-alueiden saavutettavuus on hyvä, sillä rampit johtavat moottoriteiltä suoraan autopysäköintiin. Liittyminen bussiliikenteeseen on sujuva. Vuoroväli on ruuhka-aikana 5−10 minuuttia, pysäkki-informaatio on riittävä ja odotustilat ovat katettuja. P+R-alueita on keskustan ulkopuolella yhteensä 18, ja niissä on yhteensä 1300 autopaikkaa. Keskustan autoliikennettä on suitsittu myös ruuhkamaksun avulla, joka on otettu käyttöön tammikuun alussa 2013. Kaupunkiin saapuvien tai kaupungista lähtevien autoilijoiden on maksettava ajankohdasta riippuen 9, 16 tai 22 kruunua arkipäivisin kello 6.00–18.30 välillä.
Göteborgin joukkoliikenneverkko on kattava ja toimiva. Joukkoliikennejärjestelmä koostuu bussi-, raitiotie-, juna- ja laivayhteyksistä. Linjoja on yhteensä yli 900, ja ne muodostavat selkeän verkon. Keskustassa ja sen ulkopuolella on laadukkaita vaihtoterminaaleja, joissa on helppo vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Parhaimmissa terminaaleissa on kioski, jossa voi nauttia vaikkapa kahvikupposen sisätiloissa. Joukkoliikenne on nopeaa, koska raitiovaunut ja bussit kulkevat paljon erillistä infraa pitkin. Keskustassa ja sen ulkopuolella on paljon bussikaistoja – jopa keskustaan saapuvalla moottoritiellä. Lähitulevaisuudessa bussikaistoja aiotaan rakentaa yhteensä 60 kilometriä lisää. Keskustassa bussit käyttävät raitiolinjoja, ja myös pysäkki-infrastruktuuri on sama. Pysäkkikorkeus on 17 cm, jotta se sopii sekä busseille että raitiovaunuille. Näin ollen pysäkkien esteettömyys ei ole kovin hyvällä tasolla. Joukkoliikennevälineissä on rampit, joita liikuntaesteiset voivat käyttää, mutta niiden käyttäminen lisää pysäkkiaikaa. Osa raitiovaunukalustosta on vuosikymmeniä vanhaa, joten niiden esteettömyys on puutteellista. Kyseiset raitiovaunut ovat omalla tavallaan nostalgisia, mutta verrattuna esimerkiksi Strasbourgin tyylikkäisiin ja moderneihin raitiovaunuihin matkustusmukavuus ei ole järin hyvä.