Allianssimallilla menestystä?

Kaupunkien joukkoliikennettä voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai viranomaisvetoisesti. Markkinaehtoisesti järjestettävästä joukkoliikenteestä vastaa useimmiten joko yksi merkittävä operaattori tai useampi operaattori, joiden rinnalla voi toimia lukuisia pienempiä operaattoreita. Vastaavasti julkisen tahon järjestämässä kaupunkiliikenteessä julkinen taho vastaa liikennöinnin kilpailutuksesta. Oheisessa taulukossa on esitetty keskeisimmät hyvät ja huonot puolet markkinaehtoisesta ja julkisvetoisesta kaupunkiliikenteestä.

Markkinaehtoisessa ja julkisen tahon järjestämässä joukkoliikenteessä on molemmissa omat edut ja haitat. Markkinaehtoisuus haastaa joukkoliikenneoperaattorit virittämään palvelut ja kaluston huippuunsa, jotta ihmiset valitsevat joukkoliikenteen autoilun sijaan. Ongelmaksi saattavat muodostua järjestelmän sekavuus, kokonaissuunnittelun puute ja palvelutason heikkeneminen kannattamattomilla alueilla. Viranomaisen järjestämässä joukkoliikenteessä on vahvuutena parempi kokonaisuuden hallinta ja kokonaisjärjestelmän toimivuus. Heikkoutena saattaa olla palvelujen kehittämisen hitaus.

”Allianssimallia tulisi rohkeasti
kokeilla myös joukkoliikenteeseen.” – Prof. Jorma Mäntynen

Parhaimpaan lopputulokseen voisi päästä yhdistämällä eri järjestämistapojen edut. Julkisen liikenteen suunnitteluun esitetään tässä tutkimuksessa uudenlaista allianssimallia. Allianssimallia on käytetty 2010-luvulla enenevissä määrin suurissa ja kompleksissa rakennushankkeissa. Allianssimallille tyypillisesti keskeiset sidosryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä yhteisellä organisaatiolla ja jakavat projekteihin liittyviä riskejä. Allianssissa yhtenä elementtinä on myös kompensaatiomalli, joka toimii kannustimena, jolla palveluntuottajia palkitaan hyvästä suoriutumisesta ja sanktioidaan huonosta suoriutumisesta. Allianssissa osapuolten periaatteena on avoimuus ja yhtenäinen päätöksenteko, mikä helpottaa jopa vastakkaistenkin intressien sovittelua. Allianssimallista on sekä Suomesta että ulkomailta erittäin positiivisia kokemuksia. Oheisessa taulukossa on esitetty joukkoliikenteen allianssimallin positiiviset ja negatiiviset vaikutukset.

Monopoli toimii markkinoilla

Iso-Britanniassa joukkoliikennemarkkinat ovat markkinavetoisia. Readingissä merkittävin joukkoliikenneoperaattori on Reading Buses, joka vastaa lähes yksin alueen joukkoliikennetarjonnasta. Yhtiön tavoite on parantaa jatkuvasti palveluaan, jotta ihmiset valitsisivat sen bussit. Palvelun laatu on yhtiössä ensisijaista, ja tuotteiden jatkuva ja innovatiivinen kehittäminen on hyvin suoraviivaista. Yhtiön kalusto on modernia ja laadukasta, bussikuljettajat koulutettuja asiakaspalvelijoita ja palautejärjestelmä on kehittynyt.

Reading Buses on kaupunkiomisteinen. Yhtiön ja kaupungin välillä on hyvä yhteistyö, mikä on tärkeää, sillä kaupunki rakentaa ja ylläpitää kaupungissa bussien infrastruktuuria, kuten bussikaistoja. Operointi on siis lähellä julkisvetoista järjestelmää, mutta bussiyhtiö saa luonnollisesti pitää kaikki tuottonsa. Jos kaupungissa olisi useampi operaattori, kokonaisuuden hallinta olisi huomattavasti vaikeampaa. Esimerkiksi Manchesterissa usean suuren toimijan joukkoliikennejärjestelmä on sekavampi asiakkaan näkökulmasta. Suuri osa linjoista ajaa samoja linjareittejä, koska ne ovat kannattavia, mutta lipputuotteet eivät käy keskenään eri yhtiöiden busseissa.

Markkinaehtoisista joukkoliikennekaupungeista Reading ja Brighton & Hove toimivat, koska kaupungeissa on yksi iso julkisomisteinen bussioperaattori, joka tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Useiden toimijoiden kaupungeissa kokemukset ovat usein negatiivisia. Järjestelmä ei ole asiakkaan kannalta helppokäyttöinen, kun jokainen operaattori myy omia lippujaan ja aikatauluja ei integroida. Tulevaisuudessa MaaS-ratkaisut voivat yksinkertaistaa markkinaehtoisia järjestelmiä, jos yhdellä mobiilisovelluksella voi ostaa kaikki kaupungin julkisen liikenteen palvelut. Markkinaehtoisen kaupunkiliikenteen keskeinen haaste on kuitenkin palvelutason ylläpito niillä alueilla, joissa joukkoliikenne on kannattamatonta. Allianssimallista voi löytää siihenkin ratkaisun tilaajien ja tuottajien hyvällä yhteistyöllä.

Matkustajan näkökulmasta joukkoliikennejärjestelmän pitää olla yhtenäinen ja selkeä. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilaajalla on käytössä integroitu lippu- ja informaatiojärjestelmä, johon joukkoliikenteen tuottajat voivat liittyä. Tarvittaessa kuitenkin tuottajien pitää voida osallistua järjestelmän kehittämiseen.

Joukkoliikenteen järjestämistapoja on monia, mutta kaikkien tapojen
pitää johtaa yksinkertaiseen ja helppokäyttöiseen palveluun asiakkaan näkökulmasta

Eri sidosryhmät mukaan allianssiin

Joukkoliikenne liittyy moniin osa-alueisiin, kuten kaupungin imagoon, politiikkaan, maankäyttöön, viihtyisyyteen, ympäristöystävällisyyteen ja ennen kaikkea ihmisiin. On perusteltua, että eri sidosryhmät tekevät nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että nämä tahot saataisiin mukaan allianssimalliin. Sen edut nousevat esille kompleksisissa tapauksissa, joissa lukuisien eri sidosryhmien kommunikaatio ja yhteistyö ovat tärkeitä. Esitetyn allianssimallin keskeisimpinä hyötyinä nähdään asiakaslähtöisyys, jonka edistäminen on kaikkien osapuolien etu. Tärkeää on, että infrasta vastaavat tahot ovat mukana prosessissa, sillä ilman toimivaa infraa ei joukkoliikennekään voi toimia. Allianssi mahdollistaa yhä tiiviimmän yhteistyön sekä kannustimet, jotka edesauttavat korkean palvelutason ylläpitämistä.

Lisätietoja joukkoliikenteen järjestämisen asetuksista löydät Liikenneviraston aineistoista:
https://www.liikennevirasto.fi/aineistot